Kilpiraati edistää maaseudun perinteisten rakennustapojen säilymistä.

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi voidaan myöntää hakemuksesta rakennuksille tai rakennusryhmille pihapiireineen, hyvinä esimerkkeinä aikakautensa rakennustapojen vaalimisesta.

Kunniakilpi on kiitos ja kunnianosoitus sukupolvia kestäneestä omaehtoisesta työstä, jolla tilan vanhaa rakennuskantaa ympäristöineen on säilytetty ja pidetty kunnossa.

Yhteydenotot
Sähköposti:
kilpiraati@tpks.fi
Kilpiraadin sihteeri Josefine Storholm

Postiosoite:
Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Kilpiraati
PL 510
00101 Helsinki

Hakuohjeet

Hakemus lähetetään joko sähköisesti tai postitse Talonpoikaiskulttuurin postiosoitteeseen.

Asiantuntijaraati tekee päätöksen saatujen tietojen perusteella. Raadissa on viisi asiantuntijajäsentä ja sihteeri. Kysymyksiä hakemiseen liittyen voi lähettää sähköpostitse tai puhelimitse.

Kunniakilpi

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi voidaan myöntää tunnustukseksi maaseudun perinteistä tai perinteeseen pohjautuvaa, hyvää rakentamistapaa edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Kunniakilpi ei merkitse rakennusten suojelua, vaan se on kunnianosoitus sukupolvien työlle talonpoikaiskulttuurin säilyttämiseksi. Tätä tunnustusta on myönnetty eri puolelle Suomea noin 700 kpl.

Minkälainen kohde voi saada kilven?

Perinteisen rakentamistavan kunniakilven voi saada tunnustuksena talonpoikaisen rakennus- ja miljööperinteen säilyttämisestä. Kohteen tulee olla edustava esimerkki hyvästä talonpoikaisesta rakentamistavasta. Rakennukselta tai rakennusryhmältä edellytetään, että se edelleen on tai on aiemmin ollut maatalous- tai perinteisten maaseutuelinkeinojen käytössä. Kohteen tulee sijaita tasapainoisesti rakentuneessa maaseutuympäristössä. Samassa pihapiirissä voi olla rakennuksia eri vuosisadoilta ja kunniakilpi voidaan myöntää kaikenikäisille vanhoille rakennuksille ja rakennusryhmille, myös 1950-luvun jälleenrakennuskauden kohteille. Erityisistä syistä kilpi voidaan myöntää myös myöhemmin rakennetulle tai alkuperäiseltä paikaltaan siirretylle kohteelle.

Miten kilpeä haetaan?

Kunniakilpeä haetaan kirjallisesti hakulomakkeella. Esityksen kunniakilven myöntämiseksi voivat tehdä kohteen omistajan ohella myös esimerkiksi muu yksityinen taho, järjestö, kotiseutu- ja kulttuurityötä tekevä yhteisö tai kunta.

Kunniakilven lunastushinta on 350 euroa + postituskulut.

Esityksen tekijä maksaa kunniakilven kustannukset. Hakemuksia voi lähettää ympäri vuoden.

Päätöksen kunniakilven myöntämisestä tekee kunniakilpiraati.

Myöntöperusteet


Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi voidaan myöntää tunnustukseksi maaseudun perinteistä tai perinteeseen pohjautuvaa, hyvää talonpoikaista rakentamistapaa edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Tunnustus koskee vanhaa rakennuskantaa mukaan lukien kotiseutumuseot ja 1950-luvun jälleenrakennuskauden kohteet. Erityisistä syistä tunnustus voidaan myöntää myös tämän jälkeen rakennetulle tai alkuperäiseltä paikaltaan siirretylle kohteelle. (Tunnustusta ei myönnetä kuntien tai valtion omistamille kiinteistöille).


Kunniakilpi voidaan myöntää maaseudun perinteistä rakentamista edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Kunniakilven myöntämisen edellytyksenä on, että kohteen alkuperäisyys on olennaisilta osiltaan säilytetty ja kohde on sijaintipaikallaan kunniaksi talonpoikaiselle rakennusperinteelle.


Kunniakilven myöntämisestä päättää Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen nimeämä, asiantuntijoista koostuva kilpiraati.


Esityksen kunniakilven myöntämiseksi voivat tehdä kohteen omistaja, kotiseutu- tai muu kulttuurityötä tekevä järjestö, kunta tai muu julkisyhteisö tai yksityinen henkilö. Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitus määrää vuosittain kunniakilven ja kunniakirjan lunastusmaksun. Lunastusmaksun maksaa hakija.


Kunniakilven myöntämisasiakirjat tallennetaan Talonpoikaiskulttuurisäätiön rekisteriin ja arkistoon. Talonpoikaiskulttuurisäätiö voi ilman erillistä lupaa käyttää kunniakilven tai kunniakirjansaaneen kohteen tietoja säätiön tarkoitusperiä edistävässä työssä.


Säilyköön kilpi alkuperäisellä paikallaan kannustuksena ja kehotuksena siirtää talonpoikainen kulttuuriperintö omistajalta ja sukupolvelta toiselle. Milloin kilven myöntöperusteet ympäristössään ovat rauenneet, ei kilpeä tule pitää enää julkisesti esillä. Muutosten tapahtuessa Talonpoikaiskulttuurisäätiöltä voi pyytää lausunnon myöntöperusteiden säilymisestä.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitus on tarkastanut nämä myöntämisperusteet 14.10.2021.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki