Joulukalenteri 2021

Joulukalenteri

”Ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on.”

Instagrammissa ja Facebookissa julkaisemamme joulukalenteri vei meidät Heikki Saureen ihastuttavan Tonttu. Tarua ja totta -kirjan (2019) myötä unohduksiin jääneiden yliluonnollisten henkiolentojemme maailmaan. Joulukalenterikuvauksissa meitä avusti hyväntahtoinen tonttu Jalo. Joulukalenterin voit katsoa täältä: Joulukalenteri_2021

-Satu

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Webinaari-tallenne katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjesti toisen Talonpoikaisjärjellä -webinaarin 11.11.2021.

Webinaari-tallenne on katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/watch?v=Ib56K7OgVaQ

Webinaarin päävieras oli Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoi webinaarissa amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuultiin ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta.

Webinaarin ohjelma:

Webinaarin avaus Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

Keynote-vieras Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

Stipendi talonpoikaisjournalismista Stipendin jakoi Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015. Stipendin sai Mikko Lundell Keskisuomalaisesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen Opinnäytekilpailun tuomarina toimi Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja. Opinnäytekilpailun voittajat olivat Katja Kaulo Turun yliopistosta ja Xianwen Zheng Aalto-yliopistosta.

Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan Jari Vesanen,Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

Kekrileikkejä nykylapsille Anna Rauhala,Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme Maija Mäki, säätiön asiamies

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Kekripostaukset somessa syksyllä 2021

Talonpoikaiskulttuurisäätiön vuonna 2009 käynnistämä ja edelleen jatkuva Kekristä kansanjuhla -hanke on lisännyt kekritietoa sekä edistänyt kekrin juhlintaa ympäri maan. Tavoitteena on uusintaa ja vakiinnuttaa kekrin vietto suomalaisena sadonkorjuun, ruuan, valon ja hauskanpidon juhlana syyskuun ja marraskuun välisenä aikana niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Halusimme tuoda esiin kekriä ja sen eri muotoja sometileillämme syys-marraskuun ajan, jolloin kekriä virallisesti vietetään. Koonnin julkaisuista voit käydä katsomassa täältä: Kekri_somepostaukset_2021

-Satu

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja. Niin oli tänäkin vuonna. Neljästä yliopistosta eli Oulun ja
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastoilta sekä Tampereen ja Turun
yliopistoista lopputöitä ohjanneet professorit valitsivat vuonna 2020
valmistuneista töistä ehdolle seuraavat opinnäytetyöt, joista
Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana olen valinnut palkittavat.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna arkkitehti Raija Seppänen.

Pääpalkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 500 euroa. Molemmissa tutkielmissa välittyy kiintoisalla
tavalla pyrkimys tutkia ja ymmärtää arjen, tavanomaisuuden ja nykyisin
jopa itsestään selvinä pitämiemme asioiden jopa filosofisia merkityksiä
elämässämme, kuten:

– Vanhoihin yksinkertaisiinkin tarve- ja käyttöesineisiin liittyy usein
jotain, mikä koskettaa meitä, yli sukupolvien
– Ruoka on yksi ihmisen keskeinen elinehto ja edellyttää kasvatusta,
viljelyä, valmistamista, osaamista, ponnisteluja ja työtä. Arkisen työn
merkitystä ymmärtämällä on mahdollista saada laajempaa ja
monivivahteisempaa merkitystä elämään.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Katja Kaulo, pro gardu-tutkielma
Suku jättää jälkensä. Sukuesineen materiaalisuus ja merkitys
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede (2020)

Tekijä selvitti haastattelujen ja teemakirjoitusten avulla, mitkä ovat
ihmisten mielestä sukuesineitä ja miksi niitä halutaan säilyttää.
Sukuesineeksi tunnistettiin eri tavoin omaan sukuun liittyviä esineitä,
joilla oli erityistä merkitystä sen omistajalle. Henkilöiden omassa
vallassa oli määritellä sukuesine, ja niinpä kirjo olikin laaja, kuten
lipasto, sivuleikkuri tai tekstiili. Sukuesine saattoi olla edelleen
käytössä, sitä oli ilo tutkia, ja siinä saivat näkyä eläminen, käyttö ja
naarmut. Esineen tunnearvon todettiin yleensä olevan taloudellista arvoa
suurempi. Säilyttämällä esine toivottiin suvun muistojen, tietojen ja
tarinoiden jatkuvan myös seuraaville polville, mikä koettiin sukuesineen
yhdeksi keskeiseksi merkitykseksi.

Xianwen Zheng, diplomityö
Farming and meditation,
A Zen Buddhist Monastery Proposal Driven by the Religious ritual
Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, department of
Architecture ( 2020)

Työ on suunnitelmatulkinta Zen Buddhistiseksi luostariksi. Tekijä
suunnitteli modernin luostarirakennuksen, joka tukisi luostarielämää ja
päivittäin toistettavia rituaaleja, koko päivänkierron aikana. Tekijä
vietti itse aikaa luostarissa kokeakseen siellä toistuvat toiminnat ja
ymmärtääkseen niiden huomioon ottamisen rakennussuunnittelussa.
Kurinalaista luostarielämää on kuvattu sanallisesti sekä taidokkaalla,
värikylläisellä piirrostekniikalla. Rakennus on suunniteltu tukemaan
siellä tehtävää työtä, rukoilua, meditaatiota ja myös määräaikaista
eristyksessä olemista niukalla paastoravinnolla. Keskeisenä osana
elämiseen luostarissa kuuluu osallistuminen viljelyyn ja ruoan tuotannon
eri vaiheisiin, mikä lisää ymmärrystä arkiseen toistuvaan työhön ja
arvostusta jokapäiväiseen ruokaan.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Koivukuja

Talonpoikaiskulttuurisäätiö jakoi ensi kerran stipendin erinomaisesta talonpoikaisjournalismista

Stipendi talonpoikaisjournalismista on Talonpoikaiskulttuurisäätiön
jakama uusi palkinto, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Säätiö tulee
jakamaan palkintoa joka toinen vuosi Lauri Kontron rahastosta.
Ensimmäinen stipendi myönnetään Keskisuomalainen -maakuntalehteä
edustavalle toimittaja Mikko Lundellille. Lundell palkitaan vahvasta
otteestaan paikallisuuteen ja maaseutuun. Lundellilla on vankkaa
ymmärrystä ja näkemystä siihen, miten talonpoikaiskulttuurin ilmiöt
voivat näkyä monimuotoisesti myös kaupungissa. Lundell on erikoistunut
henkilöjuttuihin, jotka henkivät läheistä kontaktia paikallisuuteen,
luontoon ja maaseutuun.

Tuomarina toimivat tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, tietokirjailija Juha Kuisma ja FT Maija Mäki

Kuva: Keskisuomalainen -lehti

Mikon kirjoittamia juttuja:

Kaksitoista Keski-Suomen maatilaa avaa viikonloppuna porttinsa kaikelle
kansalle – kävijät pääsevät saunomaan ja näkemään, mistä suomalainen
ruoka tulee
Linkki uutiseen

Hän talutti poninsa Muuramen katukuvaan, muisti ulkoa paikallisten
merkkipäivät ja kuunteli tiskikonetta kuin konserttia – mitä Jaakolle
kuuluu nyt? (tämä on ollut luetuimpien juttujen joukossa)
Linkki uutiseen

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Talonpoikaisjärjellä webinaari 11.11.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjestää Talonpoikaisjärjellä -webinaarin. Lämpimästi tervetuloa kaikki talonpoikaiskulttuurin ystävät!

Webinaarin päävieras on Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoo amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuullaan ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta. Webinaarin jälkeen pidetään Talonpoikaiskulttuurisäätiön jäsenistön vuosikokous.

Webinaarin aikataulu

14.00 Webinaarin avaus
Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

14.05–14.30 Keynote-vieras
Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

14.30–14.45 Jaetaan ensimmäisen kerran stipendi talonpoikaisjournalismista
Stipendin jakaa Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015

14.45–15.00 Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen
Opinnäytekilpailun tuomarina on toiminut Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja

15.00–15.10 Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan
Jari Vesanen, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

15.10–15.20 Kekrileikkejä nykylapsille
Anna Rauhala, Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

15.20–15.30 Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme
Maija Mäki, säätiön asiamies

Webinaari järjestetään Zoom-etäyhteydellä, osoitteessa https://utu.zoom.us/j/62049903775
Zoom-yhteys toimii tietokoneella, tabletilla tai älykännykällä. Suosittelemme lataamaan Zoom-sovelluksen, mutta yhteyteen pääsee kyllä myös selaimella. Kirjauduthan webinaari-alueelle hyvissä ajoin ennen webinaarin alkua. Webinaari on maksuton, emmekä kerää siihen ilmoittautumisia.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Puu-Talman luonnos

Sipoo Puu-Talman asemakaava etenee

Uudenmaan Perinnekylän eli Puu-Talman asemakaavan laadinta on hyvässä vauhdissa. Tervetuloa tutustumaan kaavatyön tämän hetkiseen tilanteeseen  ja miten ideasuunnitelma on kehittynyt kohti asemaakaavaa torstaina 2.12. klo 15 – 19 VPK-talo Talmukkaan Talmankaari 50.

Tonttien varausmahdollisuus avautuu tämän hetken arvion mukaan maaliskuussa 2022. Mikäli varauksen tekee toukokuun 2022 loppuun mennessä on mahdollisuus vaikuttaa tontin kokoon.

Tontit luovutetaan ensisijaisesti siirrettäville rakennuksille. Myös uudet rakennukset ovat mahdollisia, mikäli ne on rakennettu perinteisin menetelmin ja niillä on perinteinen esikuva.

Sipoon kunta luovuttaa tontit suoraan rakentajille ja ottaa varauksia vastaan vapaamuotoisilla hakemuksilla, joissa voi esitellä tulossa olevaa rakennushanketta mm. seuraavilta osin:

  • Hankkeen valmiusaste, mitä aiotaan rakentaa ja onko jo olemassa siirrettävä kohde
  • Kustannusarvio
  • Hankkeen arvot rakennusperinnön säilymisen kannalta
  • Mahdolliset rakennussuojelulliset näkökulmat

Tontit voidaan luovuttaa yksityishenkilöille, yrityksille tai muille yhteisöille. Hakemusten arviointikriteerit ja rakennustapaohje tarkentuvat hakuajan alkuun mennessä.

Lähde: Uudenmaan perinnekylä

Lisätietoja: https://www.sipoo.fi/kaavoitus-ja-kehittaminen/vireilla-olevat-asemakaavat/tm-1-puu-talma/

Puu-Talman luonnos

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja kekrin uudet nettisivut julkaistaan lokakuussa

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on työstänyt yhdessä mainostoimisto Laineen kanssa kesän ja alkusyksyn ajan uusia Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja kekrin nettisivuja, jotka on nyt julkaistu. Uusia nettisivuja tehtäessä on kiinnitetty huomiota sivujen käytettävyyteen ja visuaalisuuteen. Loppukesästä ilmestyi myös uusi paperiesite, joka esittelee Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpitoimintaa. Esite oli jaossa Oulun kotiseutupäivillä Talonpoikaiskulttuurisäätiön pöytäpaikalla elokuun puolessa välissä.

TPKS_esite_2021

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Koti vanhoista hirsistä

Koti vanhoista hirsistä

Kävelen lenkillä vanhan perinteisellä tavalla rakennetun talon ohi. Hidastan kohdalla askeliani ja vilkuilen puiden välistä talovanhusta. Ikää vanhalla rouvalla on reilu sata vuotta ja osalla piharakennuksista jopa 300 vuotta. Olen tutustunut talon ja alueen historiaan kuntani kaavoituspuolen sivuilta löytämäni tiedon perusteella. Talo näyttää asumattomalta, pihakin kaipaisi ehostusta. Jos eläisin 1400-luvulla, seisoisin ison kantatilan pihassa, jota ympäröivät pellot ja niityt. Meren ranta liplattaisi tuolla etäämmällä tilan reunamilla. Nyt meren ranta on vetäytynyt neljän kilometrin päähän maankohoamisen takia.

Vuonna 2021 tilan jäljellä olevia rakennuksia ympäröivät talot eri aikakausilta, pääasiassa 1970-luvulta. Talo on kuin orpo piru niiden keskellä. Suojeltu ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Tuskin suku haluaa luopua rakkaasta paikastaan, mutta tulinkin uteliaisuuttani katsomaan kunnan kaavoittamia uusia tontteja, jotka rajautuvat tilaan. Pohdiskelen kuinka somaa, olisi siirtää haaveilemani vanha hirsikehikko tuohon viereen. Se sopisi tälle alueelle täydellisesti, muiden kaltaistensa joukkoon. Kuntiin tarvitaan sellaisia alueita kuin Puu-Talma Sipoossa. Sipoon kunta ja Talonpoikaiskulttuurisäätiö ovat yhteistyössä ideoineet kaava-aluetta, jonne tulee siirrettyjä vanhoja hirsirakennuksia tai perinnerakentamisen menetelmin tehtyjä uusia hirsirakennuksia. Vastaava alue löytyykin jo esimerkiksi Mustasaaresta. Kaava mahdollistaa talon kunnostuksen korjausrakentamisen rakennusmääräyksin, kun usein näihin siirrettyihin hirsikehikoihin sovelletaan uudisrakentamisen rakennusmääräyksiä. Uudisrakennuksia koskettavat mm. tiukat energia- ja ilmanvaihtomääräykset. Niiden noudattaminen tarkoittaisi vanhan hirsitalon osalta sitä, että seiniä ei olisi mahdollista jättää hirsipinnalle, ala- ja yläpohjasta pitäisi tehdä erittäin tiiviit ja ikkunat sekä ovet tulisi uudistaa sekä painovoimainen ilmanvaihto pitäisi korvata koneellisella.

Olin reilu vuosi sitten Kierikissä puu – ja perinnerakennusten korjausseminaarissa, jossa kuulin ensimmäisen kerran Talonpoikaiskulttuurisäätiöstä Seppäsen Raijan esitelmöimänä. Minuun kolahti heti se, mitä säätiö tekee perinnerakentamisen ja talonpoikaiskulttuurin eteen. Otin yhteyttä opintojeni puitteissa säätiön asiamieheen Maijaan tämän vuoden keväällä, ja tiedustelin harjoittelumahdollisuudesta säätiössä. Olen etsinyt tietoa monesta eri foorumista perinnerakentamiseen ja hirsikehikoiden siirtoon liittyen. Tutkaillut myytäviä hirsikehikoita ja tiedustellut kuntamme rakennusvalvonnan näkemystä tällaiseen rakentamiseen. Silti olen jäänyt kaipaamaan lisätietoa ja konkreettisia kokemuksia siitä, mitä vanhojen hirsitalojen kunnostus pitää sisällään ja mitä on hyvä huomioida, kun harkitsee ostoa. Säätiölle sopi, että kartoitan vanhojen hirsitalojen kunnostajilta ja asujilta kokemuksia näihin aiheisiin liittyen ja kokoan niistä tietoa jaettavaksi säätiön somekanaville.

Tarinoita tuli reilulta kymmeneltä henkilöltä eri näkökulmista. Lähdin rakentamaan niistä kokonaisuuksia kronologisesti alkaen talon ostosta kunnostuksen kautta itse asumiseen. Säätiön jäsenistölle suunnattuun kirjeeseen tein kesälehtisen, johon tuli kahdeksan teemallista juttua, jotka julkaistaan myös sosiaalisen median kanavilla. Lisäksi olen kuvannut talonpoikaiskulttuuriin liittyen sekä maaseudulla että kaupungissa uutta kuvamateriaalia. Kuvat ovat nähtävissä säätiön uudistuneilla nettisivuilla sekä somekanavilla.

21.9.2021
Satu Pietilä
Talonpoikaiskulttuurisäätiön sisällöntuottaja

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Kekrileikkejä kehitetty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa

Talonpoikaiskulttuurisäätiön on vuoden 2021 aikana kehittänyt perinteisten leikkien pohjalta tähän päivään sopivia kekrileikkejä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Kekrileikkejä halutaan tuoda kaiken ikäisten tietoisuuteen sekä kannustaa jokaista yhteiseen ylisukupolviseen, leikilliseen hauskanpitoon.

Perinteisesti kekrinä oli lupa hassutella ja kääntää tavanomaiset roolit ylösalaisin. Naamioituminen, keinuminen sekä piiri- ja hippaleikit kuuluivat keskeisesti kekrin viettoon. Leikki oli kaikkien ikäpolvien huvia, mutta erityisesti se kuului osaksi nuorten seurustelua.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyön myötä kekrileikeistä on tiedotettu laajalle joukolle kasvatusalan ammattilaisia. Heidän lisäkseen isovanhemmat, vanhemmat, huoltajat sekä muut lasten parissa touhuavat löytävät perinteisiä kekriaikaan sopivia leikkejä helposti leikkipankista. Ammattilaisille ja opetukseen sopivat aineistot löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtäväkorteista.

Kekrileikeistä lisää tietoa myös kekrin täysin uudistuneilla nettisivuilla.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki