News

Talonpoikaisjärjellä podcastin kolmannen tuotantokauden teema on talonpoikaisuus rakentamisessa. Kauden ensimmäisessä jaksossa Jari Vesanen ja Pia Kuurma keskustelevat talonpoikaiskulttuurin ytimessä olevasta kierrättämisestä keskittyen rakennusten siirtoon ja rakennusosien uusiokäyttöä.

Kausi on kuunneltavissa:

Suomalaisen kirjallisuuden seura, SKS kerää tietoa ihmisten ruokatavoista ja -tottumuksista perjantailta 21.4.2023.

Kerro, mitä ruokaa ostit, teit ja söit tuolloin. Voit esimerkiksi pitää päiväkirjaa ruokaan liittyvistä valinnoistasi ja kokemuksistasi. Kuvaa ruokaan liittyviä valintojasi ja kokemuksiasi mahdollisimman kattavasti ja samalla henkilökohtaisesti. Ruokailuja pohtiessasi voit ottaa huomioon myös juomat.

Toivomme kirjoituksia kaikenikäisiltä. Tarkemmat keruuohjeet osoitteessa: www.finlit.fi/ruokapaiva

Ruokapäiväkirjakeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin yliopisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Dialogikasvatus / Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry.

Kuva: Hakaniemen halli, Helsinki. Tea Åvall, SKS.

SKS:n ruokapäiväkirjakeruun tiedote
ruokapaiva2023

MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa 27.3.2023

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä mukana uudessa kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa — tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailussa haettiin paikallisia rakennusperinteitä jatkavia, ekologisia, mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttavia ratkaisuja globaaleihin ilmastohaasteisiin.

Suomesta mukana kilpailussa oli perinteiseen hirsirakentamiseen perustuva Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekyläkonsepti. Sen tavoitteena on luoda viihtyisiä, helposti monistettavia asuinalueita, jotka pohjautuvat perinteiseen suomalaiseen hirsirakentamiseen ja kylämäiseen asemakaavaan. Rakentaminen nojaa ekologisiin periaatteisiin, kuten rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen, perinteisten rakennusten uusiokäyttöön ja hirsitalojen siirtoon. Konseptissa on tutkittu myös ravinteiden kierrättämistä, paikallisia energiaratkaisuja sekä jätevesien haitta-aineiden hajautettua puhdistamista pistekuormitusten minimoimiseksi. Ympäristön suunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja perinnebiotooppien säilyttäminen. Uudenmaan Perinnekylä Sipoossa on ensimmäinen pilottihanke, joka pohjautuu tähän konseptiin.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen Jari Vesanen: ”Olemme iloisia päästessämme esittelemään suomalaista perinnerakentamista tässä kansainvälisessä kilpailussa. On merkityksellistä, että eri puolilla maailmaa toteutetaan erilaisia, kunkin alueen omiin lähtökohtiin pohjautuvia ratkaisuja. Jatkamme perinnekyläkonseptin kehittämistä Suomessa. Seuraavaksi kerätään käytännön kokemukset Sipoon Puu-Talman alueen rakentamisesta. Siellä asemakaava vahvistettaneen vielä keväällä ja tontit tulevat myyntiin loppukesästä. Kunhan olemme analysoineet opit, haemme kumppaneita ja alueita uusien kylien toteuttamiseksi.”

INTBAU Finland ry:n puheenjohtaja Marjo Uotila: ”Aikamme polttavat kysymykset liittyvät ilmastokysymyksiin, erityisesti hiilijalanjälkeen, ja eri toimialoilla on niihin vastattava.

Kaikkialla perinteinen rakentaminen ja arkkitehtuuri on kehittynyt pitkään sopeutuen vallitseviin olosuhteisiin, niin meilläkin. Pidän arvokkaana, että tunnistamme ja nostamme esiin rakennusperintöömme kertynyttä tietoa, jota kannattaa jatkaa nykyajassakin. Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä on mielestäni tällainen erinomainen esimerkki Suomessa.”

Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittajilla vahvasti yhteiskunnallinen näkökulma ja pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun voittajatyöt ovat Uudesta Seelannissa ja Guinea-Bissausta. Kaikkiaan kilpailuun osallistui ehdotuksia 21 maasta.

Guinea-Bissaun voittotyö on maan ensimmäinen turvakoti seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille ja lapsille. Perinteisillä rakennusmenetelmillä ja -materiaaleilla toteutetussa yhteisöllisessä turvakodissa on lisäksi viljelypalstoja, sekä ravintola ja leipomo, joissa turvakodin asukkaat voivat myös työllistyä ja päästä kiinni taloudellisesti itsenäiseen elämään.  Tuomaristo arvosti tässä työssä vahvaa yhteiskunnallista ulottuvuutta ja heikossa asemassa olevien kansalaisten aseman vahvistamista.

Toinen voittaja tuo Uuden Seelannin pitkään jatkuneeseen asuntopulaan uudenlaisen ratkaisun, jonka suunnittelun ajurina on ilmastonmuutos. Voittajatyö on vernakulaariseen arkkitehtuuriin pohjautuva asuntokokonaisuus, joka on toteutettu oljesta ja puusta rakennetulla modulaarisella, sarjatuotantoon soveltuvalla paneelijärjestelmällä, jonka hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Perinnerakentamisessa ja -arkkitehtuurissa tyypillistä on alueen omien rakennusmateriaalien käyttäminen, alueen ilmasto-olosuhteisiin mukautuminen, sekä alueen maaperän ja maiseman huomioiminen.

INTBAUn arkkitehtuurikilpailun voittajat osoittivat erityisen merkittävää kontekstitietoisuutta, paikallisten ilmasto-olosuhteiden, rakennusperinteiden ja -materiaalien vahvaa tuntemusta, sekä paikallisten yhteisöjen tarpeisiin vastaamista.

Arkkitehtuurikilpailun tuomariston puheenjohtaja, Alireza Sagharchi: ”Tuomaristo oli erityisen vaikuttunut ehdotuksista, joissa osattiin huomioida paikallinen konteksti, joko paikallisia materiaaleja käyttäen tai paikallisten yhteisöjen vahvaa perinnerakentamisen osaamista hyödyntäen.”

Tuomariston jäsen Farrokh Derakhshani: ”Arviointitehtävä oli erittäin haasteellinen, koska 21 maasta tulleet ehdotukset edustavat niin laajaa kirjoa hyvin korkeatasoisia mutta erilaisia lähestymistapoja, sekä maaseudun että kaupunkien asutuksen haasteisiin, ympäristönäkökohtiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin.”

Lisätiedot:

Marjo Uotila, INTBAU Finland ry, 050 912 9012, marjo.uotila(at)iki.fi
Jari Vesanen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, 040 506 3780, jari.vesanen(at)varpula.fi

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun tiedote (englanniksi): https://www.intbau.org/intbau-architecture-challenge-winners-announced/

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä: https://puutalma.fi/

INTBAU on n. 40 maassa toimiva, perinteistä arkkitehtuuria, rakentamista ja kaupunkisuunnittelua edistävä voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka edustaja Suomessa on INTBAU Finland ry. Https://www.intbau.org

Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi, vaalimalla perinteitä sekä edistämällä ja tuomalla näkyväksi myös uutta talonpoikaiskulttuuria. Https://talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/

Nyt on oiva aika hakea Talonpoikaiskuttuurisäätiön kunniakilpeä vanhalle talolle tai rakennusryhmälle pihapiireineen!

Talonpoikaisten rakennusten ja niiden pihapiirien vaaliminen ja kunnossapito on vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen työn tulosta. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on myöntänyt pronssisia kunniakilpiä 1950-luvulta lähtien liki  700 kohteelle eri puolille Suomea. Kilpikohde voi olla esim. aktiivimaatila, vanha torppa, kartano, sukutila tai vasta hankittu ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen kunnostettu kiinteistö pihapiireineen, sijaiten tasapainoisessa maaseutuympäristössä. Kilpi on aina kunnianosoitus talonpoikaisten rakennusten ja pihapiirien ylisukupolviselle säilyttämiselle ja kunnossapidolle.

Säätiön kilpiraati käsittelee hakemukset. Kunniakilven hakemisesta löydät tarkemmat ohjeet Kunniakilpi -sivulta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee jälleen parhaita vuonna 2022 valmistuneita talonpoikaiskulttuuria käsitteleviä opinnäytteitä.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2022 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu Vuoden 2021 ja 2022 parhaiden töiden palkitseminen tapahtuu samaan aikaan tulevana keväänä.

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle 31.3.2023 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.

Säätiön blogisivuilla on luettavissa kaksi uutta blogipostausta. Säätiön hallituksen jäsenet Helka Ketonen ja Teppo Ylitalo aloittivat uuden vuoden mielenkiintoisilla aiheilla.

Maaseudun sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen kertoo kokemuksiaan etätyöskentelystä residenssissä ja Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo pohtii ylisukupolvisuutta ennen ja nyt.

Käyhän lukemassa Helkan ja Tepon loistavat tekstit blogista!

Talonpoikaiskulttuurisäätiön entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen henkinen tuki ministeri Jaakko Numminen kuoli 21. syyskuuta.

Hänet kutsuttiin säätiön jäseneksi arvelunsa mukaan edellisen puheenjohtajan Erkki Salosen aloitteesta. Vuonna 1978 Nummisesta tuli säätiön puheenjohtaja kahdeksi kolmivuotiskaudeksi. Tuolloin säätiö teki useita kulttuuriavauksia, osan yhteistyössä maaseudun kanssa, joka myös oli Nummisen vaikutuskenttiä.

Virassaan opetusministeriön kansliapäällikkönä ja eri luottamustoimissaan Jaakko Numminen ajoi laaja-alaista, koko kansalle kuuluvaa sivistystä ja suosi samanhenkistä vapaaehtoista järjestötoimintaa. Henkilökohtaisesti hän puolisonsa Maija Nummisen kanssa oli kiinnostunut mm. pohjalaisesta rakennusperinteestä. Lämminhenkinen säätiön vuoden 2008 kevätretki suuntautui heidän pohjalaistaloonsa Miijanmäkeen Sipooseen.

Kuva: Wikipedia

Kekri on sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päätöksen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Aurinko- ja kuuvuoden tasannut jakoaika sekä vuodenvaihde sijoittuivat nekin kekrin aikaan.

Yhteisöllisissä kekrijuhlissa mässäiltiin satokauden antimilla, kerrottiin tarinoita, hassuteltiin ja ennustettiin tulevan vuoden tapahtumia. Jakoaikana raja tämän ja tuonpuoleisen välillä oli ohut ja henget liikkeellä. Esi-isien kestitseminen olikin tärkeä osa kekriä. Edelleen kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla.
kekri.fi

Maa- ja kotitalousnaiset ovat koonneet kattavan paketin kekriaiheisia juttuja sivuilleen. Sivuilta löydät ideoita esimerkiksi herkullisiin kekriruokiin ja listan kekriviikkojen tapahtumista.
maajakotitalousnaiset.fi/jarjestotoiminta/kekri

Lokakuun ensimmäisenä lauantaina juhlistetaan sadonkorjuuta ja talonpoikien suurinta juhlaa, kekriä, Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla Ristiinassa. Pien-Toijolan kekritapahtumassa voi tutustua sekä opastettuihin kierroksiin itse museoalueella että talonpoikaiskulttuurin kekriperinteisiin. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi, Mikkelin ja Saimaan matkailukohteiden saavutettavuuden parantaminen, GeoNacu Saimaa, Vespaikka ja Vihreän kullan kulttuuritie -hankkeet sekä Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja Ristiina-Seura.
xamk.fi/tapahtumat/kekrijuhlat-1-10-klo-10-14/

Talonpoikaiskulttuurisäätiössä muistetaan lämmöllä ja kunnioituksella viime viikolla kuollutta ministeri Heikki Haavistoa. Haavisto toimi säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 1982 vuoteen 2005, välillä pitäen vain pari taukovuotta. Hänen aloitteestaan säätiön toimintaa lähdettiin elvyttämään 1980-luvun alkupuolella. Täyttäessään 70 vuotta vuonna 2005 Haavisto ohjasi onnittelurahat Talonpoikaiskulttuurisäätiölle nimikkorahaston perustamiseksi. Rahaston tuottoa käytetään edelleen talonpoikaiskulttuurin edistämiseksi. Raision Hintsan tilan isäntänäkin tunnettu Haavisto muistetaan vahvana talonpoikaiskulttuurin puolestapuhujana ja maaseutuasioiden uudistajana.

Kuva: Nurmeksen museo/ Ylä-Karjalan kuva-arkisto/ finna.fi

Seuraamme huhtikuun ajan Oulun seudulla sijaitsevan maatilan arkea. Maatilaa pitää nelilapsinen perhe kolmannessa polvessa. Tilalla on lypsykarjaa ja peltoviljelyä. Lypsykarja koostuu ayrshireistä ja holsteneista. Somepäivitykset kertovat, mistä kaikesta tilan arkipäiväiset työt koostuvat. Sisällöntuottajamme Satu kävi kuvaamassa tiistaina tilalla ihastuttavia kuvia lehmistä ja tilan töistä. Tulehan seuraamaan Talonpoikaiskulttuurisäätiön somekanaville Facebookiin ja Instagramiin lehmien elämää navetassa!