Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja. Niin oli tänäkin vuonna. Neljästä yliopistosta eli Oulun ja
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastoilta sekä Tampereen ja Turun
yliopistoista lopputöitä ohjanneet professorit valitsivat vuonna 2020
valmistuneista töistä ehdolle seuraavat opinnäytetyöt, joista
Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana olen valinnut palkittavat.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna arkkitehti Raija Seppänen.

Pääpalkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 500 euroa. Molemmissa tutkielmissa välittyy kiintoisalla
tavalla pyrkimys tutkia ja ymmärtää arjen, tavanomaisuuden ja nykyisin
jopa itsestään selvinä pitämiemme asioiden jopa filosofisia merkityksiä
elämässämme, kuten:

– Vanhoihin yksinkertaisiinkin tarve- ja käyttöesineisiin liittyy usein
jotain, mikä koskettaa meitä, yli sukupolvien
– Ruoka on yksi ihmisen keskeinen elinehto ja edellyttää kasvatusta,
viljelyä, valmistamista, osaamista, ponnisteluja ja työtä. Arkisen työn
merkitystä ymmärtämällä on mahdollista saada laajempaa ja
monivivahteisempaa merkitystä elämään.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Katja Kaulo, pro gardu-tutkielma
Suku jättää jälkensä. Sukuesineen materiaalisuus ja merkitys
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede (2020)

Tekijä selvitti haastattelujen ja teemakirjoitusten avulla, mitkä ovat
ihmisten mielestä sukuesineitä ja miksi niitä halutaan säilyttää.
Sukuesineeksi tunnistettiin eri tavoin omaan sukuun liittyviä esineitä,
joilla oli erityistä merkitystä sen omistajalle. Henkilöiden omassa
vallassa oli määritellä sukuesine, ja niinpä kirjo olikin laaja, kuten
lipasto, sivuleikkuri tai tekstiili. Sukuesine saattoi olla edelleen
käytössä, sitä oli ilo tutkia, ja siinä saivat näkyä eläminen, käyttö ja
naarmut. Esineen tunnearvon todettiin yleensä olevan taloudellista arvoa
suurempi. Säilyttämällä esine toivottiin suvun muistojen, tietojen ja
tarinoiden jatkuvan myös seuraaville polville, mikä koettiin sukuesineen
yhdeksi keskeiseksi merkitykseksi.

Xianwen Zheng, diplomityö
Farming and meditation,
A Zen Buddhist Monastery Proposal Driven by the Religious ritual
Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, department of
Architecture ( 2020)

Työ on suunnitelmatulkinta Zen Buddhistiseksi luostariksi. Tekijä
suunnitteli modernin luostarirakennuksen, joka tukisi luostarielämää ja
päivittäin toistettavia rituaaleja, koko päivänkierron aikana. Tekijä
vietti itse aikaa luostarissa kokeakseen siellä toistuvat toiminnat ja
ymmärtääkseen niiden huomioon ottamisen rakennussuunnittelussa.
Kurinalaista luostarielämää on kuvattu sanallisesti sekä taidokkaalla,
värikylläisellä piirrostekniikalla. Rakennus on suunniteltu tukemaan
siellä tehtävää työtä, rukoilua, meditaatiota ja myös määräaikaista
eristyksessä olemista niukalla paastoravinnolla. Keskeisenä osana
elämiseen luostarissa kuuluu osallistuminen viljelyyn ja ruoan tuotannon
eri vaiheisiin, mikä lisää ymmärrystä arkiseen toistuvaan työhön ja
arvostusta jokapäiväiseen ruokaan.


Koivukuja

Talonpoikaiskulttuurisäätiö jakoi ensi kerran stipendin erinomaisesta talonpoikaisjournalismista

Stipendi talonpoikaisjournalismista on Talonpoikaiskulttuurisäätiön
jakama uusi palkinto, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Säätiö tulee
jakamaan palkintoa joka toinen vuosi Lauri Kontron rahastosta.
Ensimmäinen stipendi myönnetään Keskisuomalainen -maakuntalehteä
edustavalle toimittaja Mikko Lundellille. Lundell palkitaan vahvasta
otteestaan paikallisuuteen ja maaseutuun. Lundellilla on vankkaa
ymmärrystä ja näkemystä siihen, miten talonpoikaiskulttuurin ilmiöt
voivat näkyä monimuotoisesti myös kaupungissa. Lundell on erikoistunut
henkilöjuttuihin, jotka henkivät läheistä kontaktia paikallisuuteen,
luontoon ja maaseutuun.

Tuomarina toimivat tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, tietokirjailija Juha Kuisma ja FT Maija Mäki

Kuva: Keskisuomalainen -lehti

Mikon kirjoittamia juttuja:

Kaksitoista Keski-Suomen maatilaa avaa viikonloppuna porttinsa kaikelle
kansalle – kävijät pääsevät saunomaan ja näkemään, mistä suomalainen
ruoka tulee
Linkki uutiseen

Hän talutti poninsa Muuramen katukuvaan, muisti ulkoa paikallisten
merkkipäivät ja kuunteli tiskikonetta kuin konserttia – mitä Jaakolle
kuuluu nyt? (tämä on ollut luetuimpien juttujen joukossa)
Linkki uutiseen


Talonpoikaisjärjellä webinaari 11.11.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjestää Talonpoikaisjärjellä -webinaarin. Lämpimästi tervetuloa kaikki talonpoikaiskulttuurin ystävät!

Webinaarin päävieras on Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoo amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuullaan ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta. Webinaarin jälkeen pidetään Talonpoikaiskulttuurisäätiön jäsenistön vuosikokous.

Webinaarin aikataulu

14.00 Webinaarin avaus
Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

14.05–14.30 Keynote-vieras
Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

14.30–14.45 Jaetaan ensimmäisen kerran stipendi talonpoikaisjournalismista
Stipendin jakaa Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015

14.45–15.00 Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen
Opinnäytekilpailun tuomarina on toiminut Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja

15.00–15.10 Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan
Jari Vesanen, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

15.10–15.20 Kekrileikkejä nykylapsille
Anna Rauhala, Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

15.20–15.30 Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme
Maija Mäki, säätiön asiamies

Webinaari järjestetään Zoom-etäyhteydellä, osoitteessa https://utu.zoom.us/j/62049903775
Zoom-yhteys toimii tietokoneella, tabletilla tai älykännykällä. Suosittelemme lataamaan Zoom-sovelluksen, mutta yhteyteen pääsee kyllä myös selaimella. Kirjauduthan webinaari-alueelle hyvissä ajoin ennen webinaarin alkua. Webinaari on maksuton, emmekä kerää siihen ilmoittautumisia.


Puu-Talman luonnos

Sipoo Puu-Talman asemakaava etenee

Uudenmaan Perinnekylän eli Puu-Talman asemakaavan laadinta on hyvässä vauhdissa. Tervetuloa tutustumaan kaavatyön tämän hetkiseen tilanteeseen  ja miten ideasuunnitelma on kehittynyt kohti asemaakaavaa torstaina 2.12. klo 15 – 19 VPK-talo Talmukkaan Talmankaari 50.

Tonttien varausmahdollisuus avautuu tämän hetken arvion mukaan maaliskuussa 2022. Mikäli varauksen tekee toukokuun 2022 loppuun mennessä on mahdollisuus vaikuttaa tontin kokoon.

Tontit luovutetaan ensisijaisesti siirrettäville rakennuksille. Myös uudet rakennukset ovat mahdollisia, mikäli ne on rakennettu perinteisin menetelmin ja niillä on perinteinen esikuva.

Sipoon kunta luovuttaa tontit suoraan rakentajille ja ottaa varauksia vastaan vapaamuotoisilla hakemuksilla, joissa voi esitellä tulossa olevaa rakennushanketta mm. seuraavilta osin:

  • Hankkeen valmiusaste, mitä aiotaan rakentaa ja onko jo olemassa siirrettävä kohde
  • Kustannusarvio
  • Hankkeen arvot rakennusperinnön säilymisen kannalta
  • Mahdolliset rakennussuojelulliset näkökulmat

Tontit voidaan luovuttaa yksityishenkilöille, yrityksille tai muille yhteisöille. Hakemusten arviointikriteerit ja rakennustapaohje tarkentuvat hakuajan alkuun mennessä.

Lähde: Uudenmaan perinnekylä

Lisätietoja: https://www.sipoo.fi/kaavoitus-ja-kehittaminen/vireilla-olevat-asemakaavat/tm-1-puu-talma/

Puu-Talman luonnos

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja kekrin uudet nettisivut julkaistaan lokakuussa

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on työstänyt yhdessä mainostoimisto Laineen kanssa kesän ja alkusyksyn ajan uusia Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja kekrin nettisivuja, jotka on nyt julkaistu. Uusia nettisivuja tehtäessä on kiinnitetty huomiota sivujen käytettävyyteen ja visuaalisuuteen. Loppukesästä ilmestyi myös uusi paperiesite, joka esittelee Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpitoimintaa. Esite oli jaossa Oulun kotiseutupäivillä Talonpoikaiskulttuurisäätiön pöytäpaikalla elokuun puolessa välissä.

TPKS_esite_2021


Kekrileikkejä kehitetty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa

Talonpoikaiskulttuurisäätiön on vuoden 2021 aikana kehittänyt perinteisten leikkien pohjalta tähän päivään sopivia kekrileikkejä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Kekrileikkejä halutaan tuoda kaiken ikäisten tietoisuuteen sekä kannustaa jokaista yhteiseen ylisukupolviseen, leikilliseen hauskanpitoon.

Perinteisesti kekrinä oli lupa hassutella ja kääntää tavanomaiset roolit ylösalaisin. Naamioituminen, keinuminen sekä piiri- ja hippaleikit kuuluivat keskeisesti kekrin viettoon. Leikki oli kaikkien ikäpolvien huvia, mutta erityisesti se kuului osaksi nuorten seurustelua.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyön myötä kekrileikeistä on tiedotettu laajalle joukolle kasvatusalan ammattilaisia. Heidän lisäkseen isovanhemmat, vanhemmat, huoltajat sekä muut lasten parissa touhuavat löytävät perinteisiä kekriaikaan sopivia leikkejä helposti leikkipankista. Ammattilaisille ja opetukseen sopivat aineistot löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtäväkorteista.

Kekrileikeistä lisää tietoa myös kekrin täysin uudistuneilla nettisivuilla.


Rakkaudesta vanhaan hirsitaloon somekampanja kesällä 2021

Tein touko-kesäkuun aikana artesaaniopiskeluihini liittyvän työssäoppimisjakson Säätiölle etänä. Halusin kartoittaa ajatuksia ja vinkkejä vanhojen hirsitalojen kunnostajilta ja asujilta, koska koin, ettei aiheesta ole tarpeeksi tietoa. Kaipasin käytännön kokemuksia.

Olin yhteydessä 140 henkilöön, joista vajaa parikymmentä ehti minulle vastaamaan toukokuun aikana. Vastaajat olivat pääasiassa Etelä-Suomen alueelta. Kunnostamiseen oli lähdetty yksin, pariskuntana tai perheenä. Jaetut kokemukset kattoivat niin talon ostoprosessin kuin sen kunnostamiseen liittyvät moninaiset vaiheet. Osa kokemuksista oli varsin henkilökohtaisia. Kertomusten pohjalta julkaisin kaksi teemallista juttua viikottain kesäkuussa. Tarinakuukauden somepostaukset olen koonnut oheiseen pdf-tiedostoon.

-Satu

Somepostaukset.pdf