Muisti ja muistaminen

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on toimintansa alkuvuosista alkaen edistänyt aktiivisesti talonpoikaiskulttuurin tutkimusta ja tutkimusten julkaisua. Vaalimme näin yhteistä kulttuuriperintöä, yhteisöllistä muistia talonpoikaiskulttuurista. Myös erilaisten keruuhankkeiden avulla on tallennettu tutkijoiden käyttöön ihmisten kokemuksia, muistoja ja nykyhetken talonpoikaiskulttuurin ilmiöitä.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Yhteisö ja ylisukupolvisuus

MLL ja kekrileikit

Kekrileikkejä kehitetty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa Talonpoikaiskulttuurisäätiön on vuoden 2021 aikana kehittänyt perinteisten leikkien pohjalta tähän päivään sopivia kekrileikkejä yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Kekrileikkejä halutaan tuoda kaiken ikäisten tietoisuuteen sekä kannustaa jokaista yhteiseen ylisukupolviseen, leikilliseen hauskanpitoon.

Perinteisesti kekrinä oli lupa hassutella ja kääntää tavanomaiset roolit ylösalaisin. Naamioituminen, keinuminen sekä piiri- ja hippaleikit kuuluivat keskeisesti kekrin viettoon. Leikki oli kaikkien ikäpolvien huvia, mutta erityisesti se kuului osaksi nuorten seurustelua.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyön myötä kekrileikeistä on tiedotettu laajalle joukolle kasvatusalan ammattilaisia. Heidän lisäkseen isovanhemmat, vanhemmat, huoltajat sekä muut lasten parissa touhuavat löytävät perinteisiä kekriaikaan sopivia leikkejä helposti leikkipankista. Ammattilaisille ja opetukseen sopivat aineistot löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtäväkorteista.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Siirretty hirsitalo

Perinnerakentaminen

Sipoon Puu-Talma

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on ollut mukana käynnistämässä Puu-Talman asuinalueen rakentumista Sipooseen. Perinnerakentamiseen keskittyvän alueen pohjana on ollut säätiön Kylä 2020 -hanke. Puu-Talma on siirtynyt syksyllä 2021 asemakaavavaiheeseen. Kaava mahdollistaa vanhojen hirsitalojen siirtämisen alueelle tai uusien perinnetalojen rakentamisen. Tonttien varausmahdollisuus avautuu loppuvuodesta 2021. Syksyn aikana järjestetään asukastilaisuus alueen nykyisille ja tuleville asukkaille. Alustavan aikataulun mukaan asemakaavaluonnos asetetaan näytteille loppuvuodesta 2021. Samalla Sipoon kunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä tonttivarauksia siten, että tontin kokoon on mahdollisuus vaikuttaa sen mukaisesti, minkälaisia rakennuksia sinne aikoo siirtää.

Lisätietoja Puu-Talman asemakaavasta:
https://www.sipoo.fi/kaavoitus-ja-kehittaminen/vireilla-olevat-asemakaavat/tm-1-puu-talma/

Hankkeen etenemistä voi seurata myös Uudenmaan perinnekylä -facebookryhmässä:
https://fi-fi.facebook.com/uudenmaanperinnekyla/

Hanke on esillä myös Sipoon Rakennusperinne ry:n sivuilla: https://perinnesipoo.fi/uudenmaanperinnekyla/

Kylä 2020

Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kylä 2020 tavoitteena on ollut rakentaa toimintamalli kestävän kehityksen mukaiselle kylälle tai taajamien reuna-alueilla sijaitseville asuinalueille. Hankkeessa tarkastellaan kylää vuonna 2020 hyvän asumisen, ekologisuuden ja joustavien toimintatapojen näkökulmista. Kylä 2020 -hanke on johtanut Puu-Talman asuinalueen rakentamiseen Sipoossa. Ideasuunnitelmaan voi tutustua tästä linkistä.

Kylä 2020 tuo esiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön näkemyksen hyvästä asumisesta. Sen mukaan hyvä asuminen koostuu asunnon lisäksi pihapiiristä, suhteista naapureihin, yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä suhteesta luontoon ja ekologisuuteen. Pihapiirit mahdollistavat mm. luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ravinteiden kierrättämisen.

Hankkeessa on rakennettu monistettava konsepti, toimintamalli, jonka avulla on mahdollisimman joustavasti toteutettavissa asuinalueita, joissa korostuvat hyvän asumisen edellytykset ja ekologinen rakentaminen ja asuminen. Ekologisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa rakennusmateriaalien kierrättämistä, perinteisten rakennusten uusiokäyttöä ja hirsirakennusten siirtoa. Lisäksi otetaan huomioon ravinteiden kierrättäminen, järkevä energiatalous ja jätevesien haitta-aineet sekä pyritään tukemaan asuinalueiden luonnon monimuotoisuutta ja perinnebiotooppien säilyttämistä.

Siru Perälä on tehnyt hankkeelle opinnäytetyön ”Perinnekylien ekologinen kestävyys. Esiselvitys Kylä 2020-hankkeelle.” (2015). Opinnäytetyö löytyy tästä linkistä.

Kylä 2020 -hanketta on tukenut MTK:n säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Maaseuturakentamisen -helmiä hanke

Talonpoikaiskulttuurisäätiö oli mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Maaseuturakentamisen helmiä- hankkeessa kartoitettiin vuonna 2017 Varsinais-Suomen alueelle myönnettyjä kunniakilpikohteisiin liittyviä tietoja sekä niiden nykytilannetta. Hanketta tuki Varsinais-Suomen liitto.

Hanke toteutettiin yhdessä Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen kanssa. Kenttätöitä tehtiin keväällä 2017 Naantalin Luonnonmaan Haijalassa ja Käkölässä. Samanaikaisesti kartoitettiin myös Auran kunnan kohteita. Työ liittyi opiskelijoiden etnografisten menetelmien harjoituskurssiin ja sisälsi mm. haastatteluja, arkistötyötä ja kuvallista tallennusta. Ryhmään kuuluu kahdeksan kulttuurintutkimuksen alan opiskelijaa. Kenttätyön avulla päivitettiin säätiön rekisteriä sekä saatiin tietoja mm. muuttuneista omistussuhteissa sekä kohteissa tapahtuneista muutostöistä.

Siirrettäväksi syntyneet -dokumentti

Talonpoikaiskulttuurisäätiön jäsenet Pasi Ylirisku ja Jari Vesanen kuvasivat vuonna 2018 dokumenttielokuvan ”Siirrettäviksi syntyneet”. Dokumentti kertoo vanhojen, siirrettyjen hirsitalojen tarinoita, joille äänen antavat niiden nykyiset omistajat ja kunnostajat. Dokumentin ensi-ilta oli tammikuussa 2019.

Siirrettäväksi syntyneet -dokumentti on ladattu Talonpoikaiskulttuurisäätiön Youtube-kanavalle,

Perinteisen rakentamisen kunniakilpi

Omistatko maaseuturakentamisen helmen? Myönnämme perinteisen rakentamisen kunniakilpiä rakennuksille ja rakennusryhmille, jotka ovat hyviä esimerkkejä perinteisestä rakentamistavasta. Kunniakilvellä Talonpoikaiskulttuurisäätiö antaa kunnianosoituksen ja kiitoksen sukupolvien omaehtoisesta työstä talonpoikaiskulttuurin hyväksi.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Vuodenkierto

Kekri

Talonpoikaiskulttuurisäätiö edistää ja uudistaa kekrin viettoa. Kekri on koko kansan, kaupunkilaisten ja maalaisten, lasten, nuorten ja perheiden juhla. Viime vuosina kekri on herännyt henkiin esimerkiksi useitten eri puolilla Suomea järjestettävien paikallisjuhlien muodossa. Pimenevässä syksyssä on tilausta yhteiselle juhlapäivälle.

Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuu- ja uuden vuoden juhla. Kekri ajoittui Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän väliseen aikaan, kun kuluneen kasvukauden sato oli korjattu. Juhlaan kuului hyvällä ruoalla herkuttelu ja tulevan satovuoden enteiden lukeminen. Kekri oli irtiotto arjesta, johon liittyi myös palkollisten vapaaviikko ja mahdollinen pestipaikan vaihto.

Lisätietoja kekristä ja vinkkejä kekrin viettoon löytyy Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri-sivustolta: www.kekri.fi

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Kekri

Talonpoikaiskulttuurisäätiö edistää ja uudistaa kekrin viettoa. Kekri on koko kansan, kaupunkilaisten ja maalaisten, lasten, nuorten ja perheiden juhla. Viime vuosina kekri on herännyt henkiin esimerkiksi useitten eri puolilla Suomea järjestettävien paikallisjuhlien muodossa. Pimenevässä syksyssä on tilausta yhteiselle juhlapäivälle.

Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuu- ja uuden vuoden juhla. Kekri ajoittui Mikkelinpäivän ja Pyhäinpäivän väliseen aikaan, kun kuluneen kasvukauden sato oli korjattu. Juhlaan kuului hyvällä ruoalla herkuttelu ja tulevan satovuoden enteiden lukeminen. Kekri oli irtiotto arjesta, johon liittyi myös palkollisten vapaaviikko ja mahdollinen pestipaikan vaihto. 

Lisätietoja kekristä ja vinkkejä kekrin viettoon löytyy Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri-sivustolta: www.kekri.fi

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Talonpoikaisuus

Nykydokumentointihanke

Miltä näyttää nykypäivän maaseudun elintarviketuotanto? Keväällä 2020 Talonpoikaiskulttuurisäätiö oli mukana Suomen maatalousmuseo Sarkan ja Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen maaseudun elintarviketeollisuutta koskevassa nykydokumentointihankkeessa. Dokumentointia tekivät kansatieteen opiskelijat ja joillakin kohteilla oli mukana videokuvaaja Talonpoikaiskulttuurisäätiön toimesta.

Hankkeen tavoitteena oli tallentaa nykypäivän maatalouden ja maaseudun elintarviketuotannon monimuotoisuutta, jossa vakiintuneiden tuotanto- ja markkinointitapojen rinnalle on viime vuosina tai vuosikymmeninä noussut perinteisestä poikkeavia yrityksiä. Dokumentoitavilla tiloilla käytettiin esimerkiksi uusia raaka-aineita kuten lupiinia, uusia luonnonmukaisempia tuotantotapoja tai tuotettiin uudenlaisia tuotteita kuten jäätelöä tai pienpanimosiidereitä.

Hankkeen aikana tuotetut kansatieteelliset videot on ladattu Talonpoikaiskulttuurisäätiön Youtube-kanavalle.

Videot löytyvät näistä linkeistä:

Hanke-esittely:

Tammiluodon viinitila, Parainen:

Tammiluodon viinitila, Parainen:

Koivunalhon Luomutila, Tarvasjoki:

Koivunalhon Luomutila, Tarvasjoki:

Dokumentointiaineisto on tallennettu Suomen maatalousmuseo Sarkaan, ja videomateriaalit myös Talonpoikaiskulttuurisäätiön arkistoon (Keskustan ja Maaseudun arkisto). Dokumentoinnin kohteena olevat tilat olivat: Murtolan HamppuFarmi Oy (Marttila), Koivunalhon Luomutila (Tarvasjoki), LuouHeikkilän tila (Loimaa), Qvidjan tila (Parainen), Myssyfarmi (Kyrö), Isontuvan jäätelö (Pöytyä), Tammiluodon viinitila (Parainen), 3Spirit Oy (Parainen), Loimaan panimo sekä Suomisen Maito Oy (Aura).

Hankkeen videokuvauksesta ja editoinnista vastasi Varsinais-Suomen kylät ry.

Uuden talonpoikaiskulttuurin kasvot -videosarja

Talonpoikaiskulttuurisäätiö vietti vuonna 2018 80-vuotisjuhlavuotta, jolloin esille nostettiin uusi talonpoikaiskulttuuri. Uuden talonpoikaiskulttuurin kasvot -videosarja on tutkimusretki siihen, mitä kaikkea talonpoikaiskulttuuri voi tänä päivänä olla.

Videosarja löytyy Talonpoikaiskulttuurisäätiön Youtube-kanavalta.

Mikä on Talonpoikaiskulttuurisäätiö?

Talonpoikaiskulttuuri nyt ja tulevaisuudessa

Uutta talonpoikaiskulttuuria:

Käsityöläisaktivismi,

Kaupunkiviljely,

Matkailuyrittäjyys, Punkaharju,

Tubettaminen, Muvex,

Talonpoikaiskulttuurin tallentaminen ja esille tuominen, Seurasaari,

Kumppanuusmaatalous,

Perinnerakentaminen,

Käsityö ja muoti, Myssyfarmi,

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Asuminen

Kestävä talo ja PUU-lehti

Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kestävä talo -hankkeessa tuotettiin Puu-lehden erikoisnumero 4/2016. Lehdessä pohditaan kysymystä siitä, millainen olisi talo, joka kestäisi asuttavana kaikissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen, kansainvaellusten, aurinkomyrskyjen, epidemioiden, kauppasaartojen, sotien ja skaalautuvien inhimillisten virheiden kaltaisten pahojen päivien käydessä toteen.

Kestävä talo on käytännössä puutalo, joka käyttää modernia energiatekniikka, mutta tuottaa oman sähkönsä. Kestävä talo on integroitu materia- ja energiakiertojen osalta tonttiin ja ympäröivään ekosysteemiin. Kestävä talo ei ole passiivisen asumisen talo, vaan se edellyttää asukkailtaan aktivisuutta. Itse haettu kestävyys on käsitteellisesti resilienssiä, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa kykyä siirtyä pysyvästi paikallisten kiertojen varaan.

Puu-lehden erikoisnumeron kirjoittajiin kuuluvat Risto Isomäki, Jyri Seppälä, Jarmo Heimo, Harri Metsälä, Timo Heikkinen, Matti Särkelä, Seppo Nikkanen ja Juha Kuisma.

Kestävä talo -hanketta on tukenut MTK:n säätiö sekä Salaojituksen tukisäätiö.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki