Talot liikkeessä -seminaari Sipoon Nikkilän Juhlatalolla 4.6.2026
Talot liikkeessä -seminaari to 4.6.2026 klo 12.30–15.30 Sipoon Nikkilän Juhlatalolla
Perinteiset hirsitalot on suunniteltu ja rakennettu siirrettäväksi. Ne ovat oikeastaan aina olleet liikkeessä. Hirsitalon runkoa ja osia on voinut myös hyödyntää aina uudelleen. Nykyisin vanhan hirsitalon siirtäminen on ekologinen ja vastuullinen valinta, joka kunnioittaa menneisyyden taitajia. Hirsitalon siirtäminen ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta. Mitä hirsitalon siirtäminen vaatii? Mistä saa neuvoja ja tukea projektiin? Entä mitä voimme oppia menneisyydestä ja aikaisemmista siirtoprojekteista?
Sipoon Talman taajaman kylkeen rakentuva Puu-Talma etenee parhaillaan kohti toteutusvaihetta. Puu-Talmaan on mahdollista rakentaa tai siirtää perinteisiä hirsirakennuksia. Tonttien myynti on alkanut. Seminaarin jälkeen käydään maastokäynnillä tutustumassa Puu-Talman alueeseen.
Talot liikkeessä -seminaarin ohjelma to 4.6.2026
Seminaaripaikka: Sipoon Nikkilän Juhlatalo. Vanha vesitorninmäki 1, 04130 Sipoo
12.30–13.00 Kahvitus
13.00 Seminaarin avaus
Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja
13.15–13.45 Korjaamisen käänne
Riina Sirén, Yliopisto-opettaja, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto
13.45–14.15 Hirsitalon siirtämisen arvo ja vastuu
Pekka Saatsi, Toimitusjohtaja, SAATSI arkkitehdit
14.15–14.45 Kokemuksia hirsitalon siirtämisestä
Matti Mäkelä, Väitöskirjatutkija, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto
14.45–15.00 Talonpoikaisjournalismi-palkinnon jakaminen
15.00–15.30 Esittelyssä Sipoon Puu-Talma
Eric Roselius, Yhdyskuntajohtaja, Sipoon kunta
Kommenttipuheenvuoro Jari Vesanen, hallituksen jäsen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö
15.30 Seminaarin päätössanat
Seminaarin jälkeen maastokäynnillä tutustutaan tarkemmin Puu-Talman alueeseen.
Lisätietoja Puu-Talmasta ja tonttien hakuprosessista löytyy Sipoon kunnan verkkosivuilta: https://www.sipoo.fi/omakotitalotontit-puu-talman-perinnekyla/ sekä Puu-Talman omilta sivuilta: https://puutalma.fi/.
Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille hirsitalojen siirtämisestä ja Sipoon Puu-Talman asuinalueesta kiinnostuneille.Pyydämme kahvituksen järjestämistä varten ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta 25.5. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/F95D8F3DC0CE2A9F
Seminaari striimataan ja sitä voi seurata tästä linkistä: striimilinkki: https://www.youtube.com/watch?v=Xyrceqg9eUg
Seminaarin järjestää Talonpoikaiskulttuurisäätiö yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa.
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Uusi kekrilähettiläs John Björkman
Talonpoikaiskulttuurisäätiön uutena kekrilähettiläänä on aloittanut FT John Björkman.
John Björkman on kansanuskoon erikoistunut folkloristiikan tutkija. Hänen vuonna 2024 valmistunut väitöskirjansa käsittelee varsinaissuomalaisen kansanuskon pyhiä luonnonpaikkoja osana kylämaisemaa. Ennen akateemista uraansa John työskenteli pitkään museoalalla maaseudun kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen parissa, muun muassa Sagalundin museosäätiössä.
Folkloristina Johnia ovat kiinnostaneet myös vuodenkierron juhlat ja aineeton kulttuuriperintö. Kekri suomalaisen talonpojan vuoden suurimpana juhla-aikana on kiehtonut häntä pitkään.
”Talonpoikaiskulttuurisäätiö on tehnyt paljon arvokasta työtä kekritietoisuuden levittämiseksi. Haluan omalla työlläni ja osaamisellani vahvistaa sitä entisestään, jotta saamme kekristä aina tunnetumman ja elinvoimaisemman perinteen.”
Mitä kekri merkitsee Johnille:
”Kekri on suomalaiselle kulttuurille ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Se on jakoaika, taianomainen hetki, jolloin siirrytään hetkeksi arkiajan ulkopuolelle.”
John Björkman
John.bjorkman(at)utu.fi
kekri.fi/asiantuntijat
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Opinnäytetyökilpailu
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee parhaan vuonna 2025 valmistuneen talonpoikaiskulttuuria käsittelevän opinnäytteen.
Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.
Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2025 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Vuoden 2025 parhaan palkitseminen tapahtuu alkukesästä.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu
Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle Maija Mäelle 22.3.2026 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.
Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kekrin ajan tapahtumia
Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka.
Oheen olemme koostaneet listan syksyn kekritapahtumista:
Kekrijuhla Cafe Vuopiossa Pelkosennimellä 4.10.2025
Kekri -sadonkorjuujuhla Langin Kauppahuoneella 4.10.2025
Hakolan Marjatilalla Kekri 4.10.2025
Palanderin talon kekrinäyttely la 11.10.– su 26.10.
MKN Kekriviikkoja vietetään 13.10.-2.11.
Sarka-museossa syyslomaviikoilla kekritunnelmaa 14-26.10.2025
Perinteinen kekrijuhla Olavinlinnassa 17-18.10.2025
Karhun kansa juhlii kekriä Parkanossa 17.-19.10.2025
Kekrimarkkinat & juhlat Hyvärilässä 18.10.2025
Kekri Sauna Niemi-Kapeen savusaunalla 19.10.
Palanderin talon kekri -tapahtuma 25.10.2025
Kekri fest & feast Kurikassa 25. – 26.10.2025
Halloween and Kekri Village Muhos 26.10.-1.11.2025
Kekrifest Kajaanissa 31.10.2025
Vuonislahden kekri 31.10. – 2.11.2025
Kuopion museon kekri 31.10.2025
KEKRI -retriitti Kolilla 31.10.–2.11.2025
Kekrijuhla / All Hallows Feast XIII Tuusulassa 31.10. – 2.11. 2025
Kekrimarkkinat Kajaanissa 1.11.2025
Viaporin kekri Suomenlinnassa 1.11.2025
Strömforsin Ruukin Kekri 1.11.2025
Loppulan luontokahvilan Kekri Oulussa 1.11.2025
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä jäsenistön vuosikokouksessa Paraisilla
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi vuoden 2024 parhaan opinnäytetyön
Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdyille diplomitöille tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on ollut laaja.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna Diplomi-insinööri yrittäjä Jari Vesanen.
Pääpalkinto jaettiin yhdelle opinnäytteelle. Palkinto on 1000 euroa. Palkinto jaettiin tänään Paraisilla Qvidjan tilalla säätiön jäsenistön vuosikokouksen yhteydessä. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa.
Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee voittajia!
Vuoden 2023 pääpalkinto
Jussi Förstin ”Etnografinen museoelokuva ja elvyttävän etnografian periaate” , Mediatuottamisen ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu
Syyskuussa 1937 kaksi yhteistyökumppania ja toverusta, tohtori Martti Haavio ja maisteri Esko Aaltonen istuivat helsinkiläisessä raitiovaunussa matkalla Kansatieteellinen Filmi -osakeyhtiön kokoukseen. Yhtiö oli nuori, mutta ehtinyt jo kuvata runsaasti materiaalia. Pohdittavana oli, miten se saataisiin muidenkin kuin tutkijoiden käyttöön. Raitiovanun ohittaessa Siltasaaren Elannon Haavio lausui ””Perustetaan uusi säätiö”. Tarinan mukaan näin syntyi idea Talonpoikaiskulttuurisäätiöstä.
Jussi Förstin opinnäytetyö käsittelee aihetta, joka liittyy olennaisesti Talonpoikaiskulttuurisäätiön syntyyn ja etsii keinoja kansatieteellisen elokuvan elävänä pitämiseen. Siten opinnäytetyötä oli vaikea ohittaa palkittuja mietittäessä. Förstin tutkimus pyrkiin vastaamaan kysymykseen: Onko talonpoikaiskulttuurista kertovien kan- satieteellisten elokuvien tuottaminen institutionaalisella museotasolla edelleen perusteltua ja jos on niin millä menetelmin?
Suomessa on 1900-luvulla tuotettu runsaasti kansatieteellisiä elokuvia perinteisestä maatalouskulttuurista, mutta toiminta päättyi 1990-luvulla. Nykyisin monet vanhat elokuvat ovat suosittuja verkossa, ja aihe herättää kansainvälistä kiinnostusta. Perinteisen maatalouskulttuurin kadottua ja etnologian painopisteiden muututtua elokuvatuotannon merkitys museoissa vaatii uudelleenarviointia. Tutkimus selvitti asiantuntijahaastattelujen avulla, onko talonpoikaiskulttuurista kertovien elokuvien tuottaminen museoissa edelleen perusteltua ja millä menetelmin. Tulosten mukaan videot ovat arvokkaita museonäyttelyissä ja digitaalisilla alustoilla sekä voivat tukea kestävän kehityksen tavoitteita. Haasteina ovat antropologisen elokuvaperinteen heikko tuntemus, sen opetuksen puute ja käsityötutkimuksen marginaalisuus. Ratkaisuksi määriteltiin etnografinen museoelokuva, joka perustuu elvyttävän etnografian periaatteisiin, hyödyntää uusia digitaalisia menetelmiä ja jatkaa suomalaista kansatieteellisen elokuvan traditiota.
Kunniamaininnat 500 eur:
Hanna Turtinen: ”Varpuniemen tilan rakennushistoriaselvitys ja restaurointisuunnitelma”, Arkkitehtuurin yksikkö, Oulun yliopisto ja Maria Ilvonen: ”Matoisesta maasta apilaäyräiseksi niityksi – Fanjunkarsin pihapiirin kehittämis- ja hoitosuunnitelma Charlotta Lönnqvistin ja Aleksis Kiven jälkiä seuraten”, Maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopisto
Turtisen Diplomityö tarkastelee Varpuniemen saamelaisen tilan historiaa ja päärakennuksen restaurointia laajassa pohjoisen rakennetun ympäristön ja yhteiskunnallisten muutosten kontekstissa. Työ yhdistää rakennushistoriaselvityksen ja restaurointisuunnitelman, vastaten oivaltavasti kysymyksiin “Millainen rakennus on?” ja “Miksi se on sellainen kuin on?”. Tekijä hyödyntää monipuolisia lähteitä, arkistoaineistoa ja paikallishaastatteluja, sitoo yleisen historian ja paikan tarinan kerronnallisesti yhteen ja tuo kaivatun pohjoisen näkökulman suomalaisen rakennusperinnön tutkimukseen. Kokonaisuus on looginen, tasapainoinen ja visuaalisesti huoliteltu, yhdistäen tutkimustiedon, tekijän havainnot ja selkeän kuvamateriaalin.
Maisema-arkkitehti Maria Ilvosen diplomityö ”Matoisesta maasta apilaäyräiseksi niituksi – Fanjunkarsin pihapiirin kehittämis- ja hoitosuunnitelma” tutkii kulttuurihistoriallisesti merkittävän Aleksis Kiven ja Charlotta Lönnqvistin aikaisen pihapiirin historiaa ja luo sen pohjalta kehittämis- ja hoitosuunnitelman. Työn omaperäinen lähestymistapa yhdistää tarinallisuuden ja yhteisön osallisuuden, tarjoten sovellettavia ideoita myös laajemmin museopuutarhojen ja kulttuurimatkailun kehittämiseen. Historiallinen selvitys on ammattimainen ja taidokkaasti koottu niukasta lähdeaineistosta, ja suunnitelmaosuus on korkeatasoinen, eläytyvä ja visuaalisesti kaunis. Työ huomioi osallistavan hoidon, yhteisön roolin ja esimerkiksi kasvikuulutusten käytön sekä korostaa puutarhakulttuurin, osallisuuden ja kulttuurimatkailun merkitystä talonpoikaiskulttuurin vaalimisessa.
Vuosikokous pidettiin säätiön kesäretken yhteydessä Paraisilla Qvidjan tilalla. Päivän aikana tilanhoitaja Pekka Heikkinen esitteli tilan ja sen innovatiivista toimintaa. Kokouksessa valittiin jäsenistön uudeksi puheenjohtajaksi Paula Yliselä, ja tehtävästä väistynyttä Juha Kuismaa kiitettiin hänen pitkäaikaisesta ja arvokkaasta panoksestaan puheenjohtajana.
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Stundarsista Savukoskelle – sisällöntuottajan kesäinen kulttuurimatka
Sisällöntuottajamme Satu teki kesäkuussa kiertueen Etelä- ja Pohjois-Suomeen tutustuen merkittäviin talonpoikaiskulttuurin kohteisiin ja paikalliseen perinteeseen.
Etelässä hän vieraili Mustasaaren Stundarsin ulkomuseossa, joka esittelee 1800–1900-lukujen vaihteen maaseutuelämää, sekä Lapualla sijaitsevassa Kosolan Talossa, joka tunnetaan lapuanliikkeen entisenä päämajana. Lapualla Satu tapasi myös Mäkelän Matin ja Päivikki Perko-Mäkelän, jotka kertoivat vaikuttavasta pohjalaistalon siirtoprojektista ja sen vaiheista. Mänttä-Vilppulan Vehkaniemen kulttuuritilalla historia, taide ja yhteisöllisyys yhdistyvät vuosisataisessa talonpoikaismiljöössä.
Pohjoisessa hän matkasi Pelkosenniemen Suvannon ja Kairalan kyliin – Suvanto on harvinaisen hyvin säilynyt peräpohjalainen jokivarsikylä, ja Kairala elävä yhteisö Kitisen varrella. Savukoskella hän vieraili kotiseututalo Puistolassa, joka edustaa jälleenrakennuskauden maaseutuasumista 1940-luvulta.
Kohteista julkaistaan videoita Talonpoikaiskulttuurisäätiön YouTube-kanavalle ja somekanaviin kesäkuusta alkaen – lisää on luvassa elokuussa ja syyskuussa. Seuraa kanaviamme!
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkittiin Sarka-museon 20-vuotisjuhlissa Kulttuurikuokka-palkinnolla
Suomen maatalousmuseo Sarka juhli 20-vuotista taivaltaan sunnuntaina 1.6.2025. Juhlapäivän ohjelmaan kuului kakkukahvit, lavatanssitunnelmaa, lapsille suunnattua ohjelmaa sekä museojohtajien paneelikeskustelu, jossa ääneen pääsivät sekä nykyinen että entiset museonjohtajat.
Juhlapäivän huipentumana vuoden 2025 Kulttuurikuokka-palkinto
Ilkka Haavisto piti tilaisuudessa puheen Talonpoikaiskulttuurisäätiön puolesta, kiitellen huomionosoituksesta sekä edellisten sukupolvien työtä ja panosta talonpoikaiskulttuurin esiin tuomisessa. Hän korosti myös säätiön poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista jäsenistöä, joka edustaa kattavasti talonpoikaiskulttuurin eri osa-alueita.
Haavisto nosti esiin säätiön kaksi keskeistä teemaa: pitkän ja monivaiheisen Puutalma-perinnekylähankkeen sekä Kekrin uusintamisen, jotka ovat olleet säätiön toiminnan painopisteinä viime vuosina. Hän mainitsi myös säätiön panostuksen viestintään, kuten uudistetut Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Kekrin verkkosivut ja aktiivisen läsnäolon sosiaalisessa mediassa.
Kulttuurikuokka-palkinto on jaettu vuodesta 2005 lähtien tunnustuksena maaseutukulttuurin hyväksi tehdystä työstä tai sen ansiokkaasta esiin tuomisesta. Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkittiin pitkäjänteisestä työstään elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi, sen kyvystä elää ajassa ja tuoda esiin talonpoikaiskulttuuriin liittyviä ilmiöitä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Säätiö osallistuu aktiivisesti maaseudun nykyhetkeä tutkiviin ja tallentaviin hankkeisiin ja tukee alan tutkimusta mm. vuosittain jaettavien opinnäytetyöpalkintojen kautta.
Museojohtajien paneelikeskustelu Vasemmalla nykyinen museojohtaja Lauri Viinikkala, keskellä Sami Louekari ja oikealla Juha Kuisma
Kulttuurikuokan vastaanottivat Ilkka Haavisto, Raija Seppänen ja Maija Mäki
Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto piti kiitospuheen.
Talonpoikaiskulttuurisäätiöstä paikalla olivat kekriasiantuntija Riitta Mäkinen, jäsenistön puheenjohtaja Juha Kuisma, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto, hallituksen jäsen ja kunnikilpiraadin puheenjohtaja Raija Seppänen, asiamies Maija mäki ja sisällöntuottaja Satu Pietilä
kulttuurikuokka-palkinto
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Puu-Talman perinnekylä etenee – tonttien haku alkaa syksyllä 2025
Sipoon Talman taajaman kylkeen rakentuva Puu-Talma etenee kohti toteutusvaihetta. Sipoon kunnan ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön yhteistyöhankkeena syntyvä perinnekylä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tai siirtää perinteisiä hirsirakennuksia uudelle asuinalueelle. Tonttien myynti on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2025, kun alueen kunnallistekniikka valmistuu.
Puu-Talman asemakaava hyväksyttiin Sipoon kunnanvaltuustossa 5.6.2023 ja se on nyt lainvoimainen. Alueelle kaavoitetaan noin 20 omakotitalotonttia, joiden pinta-alat vaihtelevat 1000–2000 m² välillä. Tontit myydään ainoastaan perinnerakentamishankkeisiin, mikä tarkoittaa vanhojen hirsirakenteisten rakennusten siirtämistä tai uusien puurakenteisten rakennusten rakentamista perinteisin menetelmin ja esikuvin.
Perinnekylän suunnittelussa on otettu huomioon ekologisuus, yhteisöllisyys ja perinteiden vaaliminen. Tonttien hakuprosessissa arvioidaan hankkeen toteutettavuutta, soveltuvuutta alueelle, kulttuurihistoriallista arvoa ja lisäarvoa yhteisölle.
Puu-Talma sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Keravan asemalta, tarjoten hyvät liikenneyhteydet ja lähipalvelut. Alueen suunnittelussa on pyritty yhdistämään perinteinen kylämäinen asuminen ja nykyaikaiset asumisen tarpeet.
Lisätietoja hankkeesta ja tonttien hakuprosessista löytyy Sipoon kunnan verkkosivuilta sekä Puu-Talman omilta sivuilta.
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Nyt on aika hakea kesän kunniakilpeä!
Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi myönnetään tunnustukseksi maaseudun perinteistä tai perinteeseen pohjautuvaa, hyvää rakentamistapaa edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Kunniakilpi ei merkitse rakennusten suojelua, vaan se on kunnianosoitus sukupolvien työlle talonpoikaiskulttuurin säilyttämiseksi. Tätä tunnustusta on myönnetty eri puolelle Suomea noin 700 kappaletta. Myöntöperusteisiin voi tutustua täältä!
Hakemuksen voi tehdä sekä itselleen tai jonkun muun puolesta, esimerkiksi juhlalahjaksi. Hakemuksen voi jättää kahdella eri tavalla: sähköisesti tai postitse.
Sähköinen haku
Sähköinen haku sujuu parhaiten, kun käy ensin läpi lomakkeen, kerää tarvittavat tiedot, ja miettii valmiiksi vastaukset eri kohtiin. Lomake tulee täyttää yhdellä istumalla. Sähköistä lomaketta ei voi tallentaa ja jatkaa täyttämistä toisella kerralla. Eli jos tietokoneesi menee esimerkiksi lepotilaan, saattaa olla, että keskeneräinen lomake on tyhjentynyt automaattisesti. Siksi on tärkeää valmistella vastaukset ja liitteet etukäteen.
Sähköisen lomakkeen lopussa on ruutu, mihin voi raahata ja pudottaa liitetiedostoja (tai napsauttamalla ruudun tekstiä (”Browse Files”) voi selata ja hakea liitetiedostot omalta tietokoneelta).
Kuvien avulla raati saa kokonaiskuvan pihapiiristä ja rakennuksesta – hyödyllisiä ovat esimerkiksi ilmakuva, ulko- ja sisäkuvat sekä yksityiskohtia esittelevät otokset. Myös muita liitteitä voi lisätä, kunhan ne ovat sallitussa tiedostomuodossa (.pdf, .jpg, .jpeg, .doc, .docx, .ppt). Liitteiden enimmäismäärä on 10 tiedostoa ja/tai 50 megatavua.
Huomaa, että ”Lähetä”-painike ei toimi ennen kuin hakija on antanut suostumuksensa ja täyttänyt kaikki pakolliset, tähdellä (*) merkityt kentät.
Postihaku
Jos sähköinen haku ei tunnu sopivalta, hakemuksen voi toimittaa myös postitse. Tulosta silloin hakemuslomakkeen PDF-version, täytä se käsin tai koneella ja lähetä postitse. Muista liittää mukaan tarvittavat liitteet, kuten kuvat.
Postiosoite:
Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kilpiraati
PL 510
00101 Helsinki
Huomaa, että lomakkeen lopussa oleva suostumus on oleellinen osa hakemusta. Ilman sitä emme voi käsitellä hakemusta. Jos suostumus puuttuu, otamme yhteyttä, mutta tämä hidastaa käsittelyä. Postitse lähetetyt hakemukset käsitellään huomattavasti hitaammin kuin sähköiset, joten varaudu pidempään käsittelyaikaan.
Kilpiraadin sihteerin puoleen voi kääntyä osoitteella kilpiraati@tpks.fi , jos hakeminen herättää kysymyksiä!
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Opinnäytetyökilpailu
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee parhaan vuonna 2024 valmistuneen talonpoikaiskulttuuria käsittelevän opinnäytteen.
Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.
Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2024 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Vuoden 2024 parhaan palkitseminen tapahtuu alkukesästä.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu
Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle Maija Mäelle 17.3.2025 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.
Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki