Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnearkisto on aarreaitta, johon on 1800-luvulta alkaen kerätty tietoja perinteen eri lajeista. Arkistoaineistoa on runsaasti esimerkiksi vuoden mittaan vietetyistä juhlista ja merkkipäivistä, kuten kekristä. Tuhansien arkistokorttien, joista jokaisessa on yksi kekriin liittyvä tiedonmuru eri puolilta Suomea, joukossa on paljon myös kekriin kuuluvia tulevaisuuden enteitä ja taikoja. Monet niistä liittyvät karjan hyvinvointiin ja viljan kasvun varmistamiseen, mutta joukossa on enteitä yllättävistäkin aiheista. Koko perheen nykyaikaan sovellettuja kekrienteitä on tänä vuonna kerätty MLL:n Leikkipankkiin sekä kekrisivustolle, mutta tässä valikoima enteitä aikuisempaan makuun kekrinvieton iloksi, olkaa hyvät!
Sinustako keyrhönttämö?
Kekri on sadonkorjuujuhla, jolloin taloissa pantiin pöytään parasta – ja runsaasti. Ruokaa tuli riittää niin omalle väelle kuin kaikille taloon sattuville vieraillekin, muuten meni onni talosta. Kekripäivänä herättiin jo aamuyöstä ruokaa laittamaan ja syömään. Iisalmella keyriaamuna piti kolme kertaa uuni lämmitä ja kolmasti syödä ennen päivän tuloa(Iisalmi 1908). Sulkavalla pantiin paremmaksi: siellä köyrinä oli ennen päivän nousua syötävä seitsemän kertaa ja käytävä kylässä (Sulkava 1939). Kuopion seudulla köyrinä täytyi syödä yhdeksän kertaa, jotta ei sitten vuoden varrella söisi liikaa (Kuopio 1936). Vielä kovempi homma oli sääminkiläisillä: Keuriaamuna oli syötävä 12 kertaa ennen päivän valkenemista (Sääminki 1937).
Tupa piti kekrinä panna aikaisin lämpiämään. Usean toisinnon mukaan köyrinä piti niin aikaisin tupa lämmittää, ettei harakat näe savua – käypä ohje myös pörssisähkön käyttäjile. Kaikki vieraat, jotka kekrinä kävivät, piti kutsua syömään. Keyrhönttämöksi sanottiin sitä, joka ensinnä sattu tulemaan keyrinä talloon (Sääminki 1938).
Terveysvinkki Sulkavalta: Köyrinä ei saanut syödä potattia, ettei tule kesällä paiseita (Sulkava 1939). Juvalla sama vaikutus oli myös lanttujen syönnillä. Ruokavalintoja voi pohtia myös tältä pohjalta: Mitä marraskuulla haistaa, sitä koko vuoden maistaa (Honkajoki 1937).
Myös juomaa kului kekrijuhlissa runsaasti. Nilsiällä tiedettiin, että jos on viinaton kööri, on leivätön joulu. Jos kasvattaa ruista, on isäntä kuitenkin vaikean paikan edessä – uskoako pielavetisiä vai karttulalaisia?
Köyrinä jos on isäntä humalassa, tulee lakovuosi (Pielavesi 1936).
Ja toisaalta:
Ennen kuin yhteen aikaan on ollunna tapa että isännät ollunna köyrinä humalassa on siinnäi ollunna taikana se että ruis kasvaa seuraavana kesänä pyörteihin eikä mäne lakoon. Pyörteihin kasvanut ruis terävempee sen takia se on isännät köyrinä juoneet ja röpötelleet. (Karttula 1936)
On huomattava, että emännistä ei perimätieto rukiin suhteen kerro mitään. Joten kippis, ja eikun syömään!
Omat ja naapureiden salatut elämät
Jos ei kekrinä ole omaa isäntää tai emäntää, ja sellaisen toivoisi löytävänsä, voi kokeilla tehdä kotitöitä uudella tavalla. Nilsiästä vinkataan, että jos kekrin aattoiltana puita kantaessa puut sattuvat parittain, niin kantaja saa miehen vuoden kuluessa. Sulhasensa voi myös nähdä esimerkiksi silloin, kun köyrinä lakaisee tuvan lattian seitsemän kertaa perään, niin seitsemännellä keralla se tulla veerkahtaa ovesta (Pielavesi 1936). Notkeammat voivat testata myös puolison katsontaa nurmeslaisittain: Kun kekriä vasten yöllä lakasee riihen perään päin ja sitte katsoo jalkainsa välitse ovea kohde, niin näkee sulhasensa (morsiamensa) (Nurmes 1891).
Jos omia asioita enemmän kiinnostavat naapureiden ihmissuhdekiemurat, siihenkin tunnettiin konsti eri puolilla Suomea. Yksityiskohdat vaihtelevat, mutta juoni on pääpiirteissään sama: tupa lakaistaan ovelta peränurkkaan päin. Rikat kerätään talteen ja heitetään ulos takaikkunasta. Rikkojen päällä kuunnellaan eri suuntiin: kuuluuko naapurista enteellistä ilonpitoa, lapsen itkua, kellonsoittoa, peräti arkun lautojen höyläämistä? Jos viestit tulevaisuudesta eivät kuulu kunnolla, rikat voi viedä kolmen tien risteykseen tai virran keskelle paremman yhteyden toivossa.
Miltä näyttää ensi vuoden sää?
Yksi tärkeimmistä kekrin aikaan ennustettavista asioista oli tietenkin tulevan vuoden sää, jolla oli ratkaiseva rooli toimeentulon turvaamisessa. Onneksi kekrin aikaan osuvan jakoajan eli aurinko- ja kuukalenterin tasauksen säistä saatin varmaa tietoa tulevista säistä. Seuraavan vuoden ilmoja voi ennustaa jakoajan mukaan. Jakoaika alkaa Pyhäinmiestenpäivästä ja kestää kaksitoista päivää kuten vuodesa on kuukausia. Sellainen on ilma vastaavalla kuukauella vuodesta mitä jakoaikana on. (Ähtäri 1935) Olisiko tässä myös selitys sille, miksi marraskuita tuntuu olevan vuodessa useampia?
Seuraavan vuoden säähän vaikuttaa myös nopeus – kannattaa siis harjoitella kaiken varalta esimerkiksi hevosen satulointia. Jos Pyhämiesten ja Martin välissä aurinko paistaa sen verran, että kerkiää hevosen satuloimaan, niin tulee hyvä vuosi. (Uusikirkko 1917) Jos pyhäinmiestenpäivän ja jouluaaton välillä on niin paljo kirkasta, että saa hevosen valjastettua, tulee kaunis kesä. (Pori Ulvila 1936) Jos aurinko paistaa kolmena pivänä ennen pyhäinmiestenpäivää niin kauva, että trakuuna kerkee hevoses satuloittemaan, ni tulee kuiva vuasi. (Noormarkku 1889)
Lyhyemmän aikavälin ennusteen voi tehdä lehmänlannasta. Usealla paikkakunnalla tiedettiin, että jos lehmänpaska jäätyy ennen Mikonpäivää niin kovaan jäähän, että se kestää miehen päällä seistä, höyryää se köyrin aikaan. (Virtasalmi 1936) Tämä on testattu konsti: kerääjä oli kirjoittanut arkistokorttiin lisätiedon: ” Huom. Ennustus toteentui tänä vuonna 1936.”
Kurkkaa kuppiin
Seuraavan vuoden tapahtumia saattoi ennustaa kekrinä esimerkiksi kuppeja katsomalla. Myrskylästä on vuodelta 1904 kerätty seuraavat ohjeet:
Jos pyhäinpäivän iltana panee 9 lajii kuppien alle esim. tuhkapussin, joka merkitsee köyhyyttä, punaista lankaa, joka merkitsee iloa, mustaa, joka merkitsee surua, sormus, joka merkitsee kihlausta, pienen puutikun, joka on olevinaan arkku, se merkitsee kuolemaa, avaimen, joka merkitsee emännyttä, leipää, joka merkitsee rikkautta. Kupariraha merkitsee kunniaa, tytti merkitsee lasta. Sitten toinen muuttaa nämä esineet toisen näkemättä ja sitte saap se toinen tulla nostamaan. Sitte toinen taas muuttaa siks ku toinen on nostannu kolme kertaa. Mitä hän on saanut näillä kolmella kerralla tulee hänelle tapahtumaan. (Myrskylä 1904)
Sitten vaan ennustamaan! Muista kuitenkin, että olet aikuinen ja voit vaikuttaa omaan kohtaloosi. Vaihda siis halutessasi esimerkiksi tuhkapussi karkkipussiin, puutikku skumppapullon korkkiin ja musta lanka lottokuponkiin.
Tulipa kupeista sitä taikka tätä, aina on myös hyvä pitää mielessä jaakkimalainen viisaus: Jos kekri mänöö kykrin käkrin, mänöö joulu jompsinkumpsin.
2.10.2025
Sanna Kähkönen
kekrilähettiläs
Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki