Kekri elää ajassa

Kekri elää ajassa

Tänä vuonna pohdimme kekriä ilmiönä ajassa. Kekri liittyy olennaisesti aikaan. Sen merkitys on tiiviisti sidoksissa perinteiseen vuodenkiertoon – vaikka kekri, tai jakoaika, tavallaan on myös “ajan ulkopuolella.” Samalla kekri ja sen merkitys on muuttunut ajassa, ja jotta kekri voisi elää merkityksellisenä vastaisuudessa, sen on sopeuduttava alati muuttuvaan nykyaikaan ja sen vuodenkiertoon – vaikka juhla saisikin merkityksensä yhteytenä menneeseen aikaan. Vai onko se kenties aina ollut niin?

Kuinka vanha juhla kekri sitten on? Yleensä sen on arvioitu olevan esikristillistä perua – osittain siitä syystä, että suurelle osalle kekrin perinteitä ei löydy vastinetta kristillisestä perinteestä, eikä kekrillä myöskään vaikuta olevan vastineita Skandinaviassa. Vanhin kirjallinen tieto lienee kuitenkin Mikael Agricolan Daavidin psalttarissa vuodelta 1551, jonka esipuheessa mainitaan Kekri karjan kasvun jumalana. Agricolan aikana oli Suomessa kuitenkin eletty jo yli 300 vuotta kristinuskoa ja mitä luultavimmin kekriin on tänä aikana sekoittunut myös kristillisiä perinteitä.

Enemmän tietoa alkaa olla vasta 1700- ja 1800-luvuilta, jolloin kansanperinne alkoi olla akateemisen mielenkiinnon kohteena. Ehkä hieman ristiriitaisesti kekrin merkitys alkoi samoihin aikoihin pikkuhiljaa väistyä. 1900-luvun alun runsaista perinteenkeruuaineistoista löytyy kuitenkin paljon tietoa eri nimityksin ja vaihtelevina ajankohtina juhlitusta suuresta syysjuhlasta, johon kuuluvat runsaalla liharuoalla herkuttelu sekä väkijuomat, mutta myös erilaiset taiat, naamiaisperinteet, uskomukset ja joskus jopa henkiolentojen kestitseminen.

Käytäntöjen ja vuodenkierron näkökulmasta kekrin ajankohta maanviljelyskulttuurin vuodenkierrossa on erittäin looginen; jos kerran vuodessa ruokavarastot ovat täynnä, on totta kai syytä juhlia. Siksi onkin mielenkiintoista, että kekri tuntuu nostavan päätään nyt – aikana jolloin harvalla suomalaisella enää on yhteyttä maatalouteen, eikä sadon valmistuminen ehkä tunnu niin ihmeelliseltä, kun marketin hyllyt nuokkuvat vuoden ympäri.

Voiko Halloween-juhlinnan jalkautuminen myös Suomeen olla vaikuttanut myös kekrin uuteen suosioon? Ovatko kekri ja Halloween vieraita ja täysin epäyhteensopivia perinteitä vai kenties sukulaisilmiöitä ja voivatko ne vaikuttaa toisiinsa?  Siitä tulemme keskustelemaan syksyn aikana Halloween-asiantuntijan, folkloristi Tuomas Hovin kanssa. Halloweenin vaikutuksesta riippuen tai siitä riippumatta, kekri on aina elänyt ajassa ja elää ajassa yhä ja kekrin aika lähestyy tänäkin vuonna.

5.10.2026
John Björkman
Kekrilähettiläs