News

Seuraamme huhtikuun ajan Oulun seudulla sijaitsevan maatilan arkea. Maatilaa pitää nelilapsinen perhe kolmannessa polvessa. Tilalla on lypsykarjaa ja peltoviljelyä. Lypsykarja koostuu ayrshireistä ja holsteneista. Somepäivitykset kertovat, mistä kaikesta tilan arkipäiväiset työt koostuvat. Sisällöntuottajamme Satu kävi kuvaamassa tiistaina tilalla ihastuttavia kuvia lehmistä ja tilan töistä. Tulehan seuraamaan Talonpoikaiskulttuurisäätiön somekanaville Facebookiin ja Instagramiin lehmien elämää navetassa!

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on ollut mukana käynnistämässä Puu-Talman asuinalueen rakentumista Sipooseen. Perinnerakentamiseen keskittyvän alueen pohjana on ollut säätiön Kylä 2020 -hanke.

Puu-Talman tontit tulevat myyntiin ja Sipoon kunta myy ne suoraan rakentajille.

Alueesta pidetään informaatiotilaisuus 12.4.2022 klo 17:30 lähitilaisuutena Kuntalassa, osoitteessa Lukkarinmäentie 2, 04130 Sipoo ja etäpalaverina. Tilaisuuteen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen maija.laati(at)sipoo.fi viimeistään 5.4. Kerro viestissäsi, osallistutko tilaisuuteen etänä vai paikan päällä.

Puu-Talma on uusi omaleimainen asuinalue Talman kehittyvän taajaman kyljessä. Alueelle on vireillä asemakaava TM1 Puu-Talma, jonka tarkoituksena on mahdollistaa alueen rakentaminen perinnekylä-periaatteiden mukaan. Hanke on Sipoon kunnan ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön yhteistyöhanke.

Alueelle on tulossa noin 20 omakotitalotonttia, joiden pinta-ala vaihtelee noin 1000 – 2000 maa-m2 välillä. Tontit myydään ainoastaan perinnerakentamishankkeita varten. Perinnerakentamishankkeella tarkoitetaan tässä vanhojen hirsirakenteisten asuin- ja sivurakennusten siirtämistä alueelle tai uusien puurakenteisten rakennusten rakentamista perinteisin menetelmin ja esikuvin.

Tontit ovat haettavissa alueen asemakaavan TM 1 Puu-Talma luonnosvaiheen jälkeen huhti – heinäkuussa 2022, jolloin yksittäiset hankkeet voidaan vielä huomioida ja mahdollistaa asemakaavaehdotuksessa. Tontit myydään hakemusten perusteella kiinteään hintaan 80 €/maa-m2. Hakuajan jälkeen hakemukset pisteytetään ja asetetaan pisteytyksen perusteella ensisijaisuusjärjestykseen. Hankkeiden arvioinnissa tutkitaan hankkeen toteutettavuus, hankkeen soveltuminen alueelle, hankkeen kulttuurihistoriallinen painoarvo ja hankkeen lisäarvo alueelle muodostuvalle yhteisölle.

Tonttien haku

Tonttihakemuksen voi jättää Sipoon kunnalle 4.4.2022 alkaen osoitteessa:
https://www.sipoo.fi/omakotitalotontit-puu-talman…/

Hakemuksen voi jättää täysi-ikäinen henkilö, yhdistys tai yritys. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot:
• hakijan/hakijoiden tiedot
• kuvaus siitä miten pitkällä hanke on: ideatasolla vai toteutettavissa?
• kuvaus tontille siirrettävästä tai rakennettavasta uudesta rakennuksesta / rakennuksista (mm. nykyinen sijainti, kunto, omistussuhteet, käytön tilanne, rakennus purku-uhan alla)
valokuva/piirustus siirrettävästä rakennuksesta/ rakennuksista tai rakennettavan uuden rakennuksen esikuvasta ja rakennustyypistä.
• mahdolliset rakennuksen historiatiedot (mm. rakennusvuosi, rakennuksen kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot)
• onko siirrettävä rakennus hakijan omistuksessa tai mistä rakennus aiotaan hankkia
• suunnitelma siitä, miten siirto on toteutettavissa
• alustava hankkeen kustannusarvio ja alustava arvio aikataulusta vaiheineen.

Tonteista veloitetaan lohkomiskustannukset 1 090 euroa per tontti. Lisäksi tonteista peritään heti varauspäätöksen jälkeen varausmaksu, jonka suuruus on 5 % tontit kauppahinnasta. Varausmaksu hyvitetään kauppahinnasta. Mikäli varauspäätös ei saa lainvoimaa tai asemakaavaa ei hyväksytä 31.12.2022 mennessä varausmaksu palautetaan.
Rakennuksen tulee olla valmis viiden vuoden sisällä kauppakirjan allekirjoituksesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee jälleen parhaita vuonna 2021 valmistuneita talonpoikaiskulttuuria käsitteleviä opinnäytteitä.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2021 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle 15.4.2022 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.

Säätiön blogisivuilla on luettavissa kaksi uutta blogipostausta. Tietokirjailija Juha Kuisma käsittelee niissä huussin historiaa:
”Kerrotaan, että jokainen Viaporia verotöinä rakentamassa ollut talonpoika sai pois lähtiessään mukaansa huussin piirustukset (ne, joissa kurkistusikkuna on sydämen muotoinen) sekä syreenin taimen.”

ja maakellarin filosofiaa:
”Vaikka onhan maakellarissa suurikin järki, jos katsot vähän pitemmälle. Maakellari on ”viilennyskone”, joka ei tarvitse sähköä. Se ei voi mennä rikki. Se mahdollistaa perunoiden, omenoiden, juuresten, kaalien, viinimarjojen jne viljelyn omalla tontilla. Toisin sanoen, se lisää asumisen resilienssiä yhdessä tärkeässä kohdassa.”

Käyhän lukemassa Juhan loistavat tekstit blogista!

Tein tiistaina säätiömme Facebook-tilille tavanomaiseen tapaan postauksen. Postaukset ovat yleensä saaneet muutamia kymmeniä tykkäyksiä ja joitakin kommentteja somekanavillamme. Niistä on pyritty tekemään suht kevyitä, rentoja ja hauskoja, ja tekemään näin säätiöstä entistäkin lähestyttävämmän. Huussipäivitykseen alkoi tulla kommentteja ja tykkäyksiä valtavaan tahtiin heti julkaisun jälkeen. Ihmiset ovat innostuneet kertomaan muisteluita ulkohuusseihin liittyen. Päivityksestä löytyy monia nimityksiä, jotka liittyvät murteisiin ja paikallisiin sanontoihin. Kuvaa on kommentoinut lähes 550 ihmistä ja sen on nähnyt yli 19 000 ihmistä ilman ostettua mainontaa.

-Satu

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjesti toisen Talonpoikaisjärjellä -webinaarin 11.11.2021.

Webinaari-tallenne on katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/watch?v=Ib56K7OgVaQ

Webinaarin päävieras oli Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoi webinaarissa amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuultiin ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta.

Webinaarin ohjelma:

Webinaarin avaus Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

Keynote-vieras Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

Stipendi talonpoikaisjournalismista Stipendin jakoi Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015. Stipendin sai Mikko Lundell Keskisuomalaisesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen Opinnäytekilpailun tuomarina toimi Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja. Opinnäytekilpailun voittajat olivat Katja Kaulo Turun yliopistosta ja Xianwen Zheng Aalto-yliopistosta.

Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan Jari Vesanen,Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

Kekrileikkejä nykylapsille Anna Rauhala,Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme Maija Mäki, säätiön asiamies

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja. Niin oli tänäkin vuonna. Neljästä yliopistosta eli Oulun ja
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastoilta sekä Tampereen ja Turun
yliopistoista lopputöitä ohjanneet professorit valitsivat vuonna 2020
valmistuneista töistä ehdolle seuraavat opinnäytetyöt, joista
Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana olen valinnut palkittavat.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna arkkitehti Raija Seppänen.

Pääpalkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 500 euroa. Molemmissa tutkielmissa välittyy kiintoisalla
tavalla pyrkimys tutkia ja ymmärtää arjen, tavanomaisuuden ja nykyisin
jopa itsestään selvinä pitämiemme asioiden jopa filosofisia merkityksiä
elämässämme, kuten:

– Vanhoihin yksinkertaisiinkin tarve- ja käyttöesineisiin liittyy usein
jotain, mikä koskettaa meitä, yli sukupolvien
– Ruoka on yksi ihmisen keskeinen elinehto ja edellyttää kasvatusta,
viljelyä, valmistamista, osaamista, ponnisteluja ja työtä. Arkisen työn
merkitystä ymmärtämällä on mahdollista saada laajempaa ja
monivivahteisempaa merkitystä elämään.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Katja Kaulo, pro gardu-tutkielma
Suku jättää jälkensä. Sukuesineen materiaalisuus ja merkitys
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede (2020)

Tekijä selvitti haastattelujen ja teemakirjoitusten avulla, mitkä ovat
ihmisten mielestä sukuesineitä ja miksi niitä halutaan säilyttää.
Sukuesineeksi tunnistettiin eri tavoin omaan sukuun liittyviä esineitä,
joilla oli erityistä merkitystä sen omistajalle. Henkilöiden omassa
vallassa oli määritellä sukuesine, ja niinpä kirjo olikin laaja, kuten
lipasto, sivuleikkuri tai tekstiili. Sukuesine saattoi olla edelleen
käytössä, sitä oli ilo tutkia, ja siinä saivat näkyä eläminen, käyttö ja
naarmut. Esineen tunnearvon todettiin yleensä olevan taloudellista arvoa
suurempi. Säilyttämällä esine toivottiin suvun muistojen, tietojen ja
tarinoiden jatkuvan myös seuraaville polville, mikä koettiin sukuesineen
yhdeksi keskeiseksi merkitykseksi.

Xianwen Zheng, diplomityö
Farming and meditation,
A Zen Buddhist Monastery Proposal Driven by the Religious ritual
Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, department of
Architecture ( 2020)

Työ on suunnitelmatulkinta Zen Buddhistiseksi luostariksi. Tekijä
suunnitteli modernin luostarirakennuksen, joka tukisi luostarielämää ja
päivittäin toistettavia rituaaleja, koko päivänkierron aikana. Tekijä
vietti itse aikaa luostarissa kokeakseen siellä toistuvat toiminnat ja
ymmärtääkseen niiden huomioon ottamisen rakennussuunnittelussa.
Kurinalaista luostarielämää on kuvattu sanallisesti sekä taidokkaalla,
värikylläisellä piirrostekniikalla. Rakennus on suunniteltu tukemaan
siellä tehtävää työtä, rukoilua, meditaatiota ja myös määräaikaista
eristyksessä olemista niukalla paastoravinnolla. Keskeisenä osana
elämiseen luostarissa kuuluu osallistuminen viljelyyn ja ruoan tuotannon
eri vaiheisiin, mikä lisää ymmärrystä arkiseen toistuvaan työhön ja
arvostusta jokapäiväiseen ruokaan.

Stipendi talonpoikaisjournalismista on Talonpoikaiskulttuurisäätiön
jakama uusi palkinto, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Säätiö tulee
jakamaan palkintoa joka toinen vuosi Lauri Kontron rahastosta.
Ensimmäinen stipendi myönnetään Keskisuomalainen -maakuntalehteä
edustavalle toimittaja Mikko Lundellille. Lundell palkitaan vahvasta
otteestaan paikallisuuteen ja maaseutuun. Lundellilla on vankkaa
ymmärrystä ja näkemystä siihen, miten talonpoikaiskulttuurin ilmiöt
voivat näkyä monimuotoisesti myös kaupungissa. Lundell on erikoistunut
henkilöjuttuihin, jotka henkivät läheistä kontaktia paikallisuuteen,
luontoon ja maaseutuun.

Tuomarina toimivat tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, tietokirjailija Juha Kuisma ja FT Maija Mäki

Mikon kirjoittamia juttuja:

Kaksitoista Keski-Suomen maatilaa avaa viikonloppuna porttinsa kaikelle
kansalle – kävijät pääsevät saunomaan ja näkemään, mistä suomalainen
ruoka tulee
Linkki uutiseen

Hän talutti poninsa Muuramen katukuvaan, muisti ulkoa paikallisten
merkkipäivät ja kuunteli tiskikonetta kuin konserttia – mitä Jaakolle
kuuluu nyt? (tämä on ollut luetuimpien juttujen joukossa)
Linkki uutiseen