Punainen vanha talo

Talonpoikaiskulttuurisäätiö hakee vuoden parasta opinnäytettä!

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee jälleen parhaita vuonna 2021 valmistuneita talonpoikaiskulttuuria käsitteleviä opinnäytteitä.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2021 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle 15.4.2022 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Porkkanaa voi itse kasvattaa vaikka viljelylaatikossa.

Uusia blogipostauksia

Säätiön blogisivuilla on luettavissa kaksi uutta blogipostausta. Tietokirjailija Juha Kuisma käsittelee niissä huussin historiaa:
”Kerrotaan, että jokainen Viaporia verotöinä rakentamassa ollut talonpoika sai pois lähtiessään mukaansa huussin piirustukset (ne, joissa kurkistusikkuna on sydämen muotoinen) sekä syreenin taimen.”

ja maakellarin filosofiaa:
”Vaikka onhan maakellarissa suurikin järki, jos katsot vähän pitemmälle. Maakellari on ”viilennyskone”, joka ei tarvitse sähköä. Se ei voi mennä rikki. Se mahdollistaa perunoiden, omenoiden, juuresten, kaalien, viinimarjojen jne viljelyn omalla tontilla. Toisin sanoen, se lisää asumisen resilienssiä yhdessä tärkeässä kohdassa.”

Käyhän lukemassa Juhan loistavat tekstit blogista!

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Kasvimaalla viljellään sipulia.

Maakellarin filosofia

Maakellarin filosofia

Kahden viime kesän aikana olen rakentanut maakellaria. Sellaista, jossa ulkomitat ovat 2 m x 5,3 m ja katto on valettu holvikatto. Kalkittuna tila on komea ja siihen mahtuu tarvittaessa useamman perheen talvista säilöttävää. Kun tulevana kesänä kellarin ympäristö maisemoidaan ja sen katolle istutetaan vadelmaviljelmä, ei kukaan ulkopuolinen erota sen olemassaoloa. Kellarin halssin ovet aukeavat nimittäin ylöspäin ja niihin tulee verkolla paikallaan pysyvä valkoapilanurmikko.

Mikä tällaisen rakentamisessa kiehtoo? Tietenkin rakentaminen, kaikki siihen liittyvät pienet probleemit, sinänsä. Tekisi mieli sanoa, että eihän tässä euroina laskien ole ollut mitään järkeä, mutta tein sen silti – ja oikeastaan juuri siksi.

Vaikka onhan maakellarissa suurikin järki, jos katsot vähän pitemmälle. Maakellari on ”viilennyskone”, joka ei tarvitse sähköä. Se ei voi mennä rikki. Se mahdollistaa perunoiden, omenoiden, juuresten, kaalien, viinimarjojen jne viljelyn omalla tontilla. Toisin sanoen, se lisää asumisen resilienssiä yhdessä tärkeässä kohdassa.

Karjalassa kaikki suomalaisten tekemät rakennukset on jo uudelleenkäytetty nykyisten asukkaiden rakennuksiin. Mutta huolella tehdyt maakellarit ovat yhä paikoillaan ja osa niistä on edelleen käytössä. Vesilahdella Laukon kartanon kivistä muurattu holvikellari on muistaakseni 1600 –luvulta ja täysin käyttökelpoinen.

Olen täysin varma, että tekemäni kellari on olemassa ja käyttökunnossa vielä 200 vuoden kuluttua. Tekisi mieli arvata, että se on käyttökelpoinen vielä 1000 vuodenkin kuluttua. Se taas antaa mahdollisuuden, että joku asuu tälläkin mäellä 30 sukupolven jälkeen. En tarkoita, että asukkaat olisivat sukua, mutta heillä on sama kokemus makrokosmoksesta, kuin meillä nykyisillä asukkailla.

Maakellari on siis kestävää kehitystä parhaimmillaan. Se on pieni investointi, jolla voi torjua ilmastonmuutosta. Se sallii vapausasteita sisältävän elämäntavan. Sen voi myös nähdä osaksi sekä vanhaa että uutta talonpoikaiskulttuuria. Onhan se nauriskuopan ja perunakuopan kehittyneempi versio.

Maakellari ja puutarhaviljely kuuluvat yhteen. Kellari antaa taloudellista riippumattomuutta ohi liikenteen, kaupan ja vaihtuvien hintasuhteiden. Sen ansiosta tamperelaiset lapsenlapset pääsevät oppimaan, miten perunaa istutetaan, porkkanaa harvennetaan ja omenapuita leikataan.

Jos lasketaan, että maaseudulla on nykyään joku 200 000 asuttua taloa ja toinen mokoma omakotitaloja väljillä tonteilla taajamissa, voisi Suomessakin olla ennen pitkää 400 000 maakellaria. Sekä kaikki ne, jotka voimme kuvitella kesämökeille rakennettaviksi. Kaikissa näissä tapauksissa rakentajaa auttaa, jos tontilla on rinnettä. Rinne lisää kellarin maarakentamisen todennäköisyyttä.

Maakellari, biolaani-puusee, talokohtainen biokaasutankki, aurinkopaneelit sekä useamman perheen yhteinen osakkuuskanala ovat niitä pieniä tekoja, joita voimme tehdä tulevaisuuden hyväksi. Hissukseen, ilolla, yksi kerrallaan.

JUHA KUISMA
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Huussin nimi on huussi

Huussin nimi on huussi

Pohjoismaiden kuuluisin huusi lienee Taalainmaalla sijaitsevan Örnässtugan huussi, jonka reiän kautta muuan kapinallinen laiheliini Gustav Eriksson eli tuleva paksurunkoisempi kuningas Kustaa Vaasa pakeni vuonna 1520 vainoojiaan. Pohjoismaiden hienoimmat yleisövessat taas löytyvät Oslon kaupungintalolta. Käykääpä katsomassa.

Mutta mitä nimeä suomalaiset käyttävät ulkohuussista: tehän tiedätte, siitä pihanperukan puurakennuksesta, jossa asioidaan yksin? Vastaus on kätketty tämän jutun alkuriveille: koska ulkohuussi on saatu Suomeen Ruotsista, on se nimityskin hus eli huussi. Ruotsinajalla pihamaan pohjakaavaa piirrettäessä mainittiin ”hemligt hus”. Kerrotaan, että jokainen Viaporia verotöinä rakentamassa ollut talonpoika sai pois lähtiessään mukaansa huussin piirustukset (ne, joissa kurkistusikkuna on sydämen muotoinen) sekä syreenin taimen.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö kysyi helmikuussa 2022 suomalaisilta, mitä nimeä huussista käytetään. Vastauksissa ylivoimainen voittaja oli juuri tuo huussi, 294 ilmoitusta. Jos lasketaan mukaan huussin eri versiot: hyysikkä (97), hyyssi (83), ulkohuussi (75), paskahuussi (73) ja hyyskä/pikkuhyyskä (65), saadaan nopeasti laskien huussin eri variantteja 687 vastausta. Kaiken kaikkiaan siis selvä enemmistö kaikista ilmoitetuista nimityksistä. Se on meille huussi.

Tuo sana paska muuten on liettuaa eli vasarakirveskansan kieltä ja tarkoittaa yksinkertaisesti likaa. Se on samaa kantaa kuin pestä mikä tarkoittaa lian poistamista vedellä. Julistavalla kielellä joku puhuu paskiosta, tätä kielihistoriaa tuntematta.

Mutta palataanpa huussisanastoon. On joukko asiallistavia nimityksiä, kuten ulkohuone (84), pikkula (64), käymälä (62), paskamakki/makki/maki (70), puucee (62), veski (18), pikkukamari (9) ja entisaikaisen kielenhuoltotoimiston suosittelema eriö (3). Vaikka itse istunto on maailman tavallisin tapahtuma, liittyy siihen muille mainittuna jotain huvittavaa ja siksi nämä asiallisuutta tavoittelevat nimitykset ikään kuin sisältävät ajatuksen, että asia on tämä, mutta emme nyt tee siitä numeroa.

Toista suhtautumista ilmentävät kaikki ne monet kymmenet leikittelevät ilmaukset. Niissä melkeinpä kuuluu rumputuli. Niistä käytetyin on Hotelli Helpotus (30). Muita ovat Syötyjen leipien konttori (10), Hätää kärsivien osasto (3), paikka missä kuninkaatkin käyvät yksin (3) hönteri (3) yksiö (3), ähkimö (3), pömpeli (2), äänestyskoppi (2), ajatushautomo (2) Yksittäisiin mainintoihin yltää istuntosali, ingenstanssi, kylmäkaappi, kyykkitupa, kyykkipaja, kanala / kukkola, maailmanperintökohde, maatalouspankki, postitoimisto, puulinna, päristyslauta, rauhala, temppeli, sydänmökki, toimisto, torttula, torni, valtaistuinsali, vierashuone, vähennyskamari.

Ruotsinkieltä tai ruotsinkielen vaikutusta on nimissä tupp/tuppen (7), utedass (3), skitu (2), skiteri, skithus, skitula, avträde, sjuttifemman, toppe, tuppila. Maallikon kielitaju ei kyllä tunnista, miten kukko liittyy huussiin. Käyttävätpä jotkut perheet saksankielistä ilmausta Scheissenhaus/seissenhaus.

Olen itse rakentanut anopin kesämökille ulkoisesti kreikkalaista temppeliä muistuttavan huussin. Se ei kuitenkaan saanut huussia tai veskiä kummoisempaa kutsumanimeä. Sen sijaan lapsuudesta 1960-luvulta muistan liiterin päädyssä sijainneen ulkohuussin, jonne mentiin pelkästään ”pihanperälle” tai ”nurkan taakse”. Sen jalkaosan alle kanat tekivät salapesiään. Pyyhkimisen oli tarjolla joko naulaan iskettyjä kiiltäväpintaisia papereita tai sanomalehteä. Niitä edellisiä ei kukaan koskaan käyttänyt ja jokainen tietää, miksi. Se kun oli semmoisenaan paskatuote. Onneksi ovat nämä serlat ja embot.

JUHA KUISMA

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Huussipäivityksestä tuli viraalihitti Facebookissa

Tein tiistaina säätiömme Facebook-tilille tavanomaiseen tapaan postauksen. Postaukset ovat yleensä saaneet muutamia kymmeniä tykkäyksiä ja joitakin kommentteja somekanavillamme. Niistä on pyritty tekemään suht kevyitä, rentoja ja hauskoja, ja tekemään näin säätiöstä entistäkin lähestyttävämmän. Huussipäivitykseen alkoi tulla kommentteja ja tykkäyksiä valtavaan tahtiin heti julkaisun jälkeen. Ihmiset ovat innostuneet kertomaan muisteluita ulkohuusseihin liittyen. Päivityksestä löytyy monia nimityksiä, jotka liittyvät murteisiin ja paikallisiin sanontoihin. Kuvaa on kommentoinut lähes 550 ihmistä ja sen on nähnyt yli 19 000 ihmistä ilman ostettua mainontaa.

-Satu

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Joulukalenteri 2021

Joulukalenteri

”Ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on.”

Instagrammissa ja Facebookissa julkaisemamme joulukalenteri vei meidät Heikki Saureen ihastuttavan Tonttu. Tarua ja totta -kirjan (2019) myötä unohduksiin jääneiden yliluonnollisten henkiolentojemme maailmaan. Joulukalenterikuvauksissa meitä avusti hyväntahtoinen tonttu Jalo. Joulukalenterin voit katsoa täältä: Joulukalenteri_2021

-Satu

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Webinaari-tallenne katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjesti toisen Talonpoikaisjärjellä -webinaarin 11.11.2021.

Webinaari-tallenne on katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/watch?v=Ib56K7OgVaQ

Webinaarin päävieras oli Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoi webinaarissa amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuultiin ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta.

Webinaarin ohjelma:

Webinaarin avaus Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

Keynote-vieras Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

Stipendi talonpoikaisjournalismista Stipendin jakoi Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015. Stipendin sai Mikko Lundell Keskisuomalaisesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen Opinnäytekilpailun tuomarina toimi Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja. Opinnäytekilpailun voittajat olivat Katja Kaulo Turun yliopistosta ja Xianwen Zheng Aalto-yliopistosta.

Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan Jari Vesanen,Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

Kekrileikkejä nykylapsille Anna Rauhala,Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme Maija Mäki, säätiön asiamies

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Kekripostaukset somessa syksyllä 2021

Talonpoikaiskulttuurisäätiön vuonna 2009 käynnistämä ja edelleen jatkuva Kekristä kansanjuhla -hanke on lisännyt kekritietoa sekä edistänyt kekrin juhlintaa ympäri maan. Tavoitteena on uusintaa ja vakiinnuttaa kekrin vietto suomalaisena sadonkorjuun, ruuan, valon ja hauskanpidon juhlana syyskuun ja marraskuun välisenä aikana niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Halusimme tuoda esiin kekriä ja sen eri muotoja sometileillämme syys-marraskuun ajan, jolloin kekriä virallisesti vietetään. Koonnin julkaisuista voit käydä katsomassa täältä: Kekri_somepostaukset_2021

-Satu

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja. Niin oli tänäkin vuonna. Neljästä yliopistosta eli Oulun ja
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastoilta sekä Tampereen ja Turun
yliopistoista lopputöitä ohjanneet professorit valitsivat vuonna 2020
valmistuneista töistä ehdolle seuraavat opinnäytetyöt, joista
Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana olen valinnut palkittavat.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna arkkitehti Raija Seppänen.

Pääpalkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 500 euroa. Molemmissa tutkielmissa välittyy kiintoisalla
tavalla pyrkimys tutkia ja ymmärtää arjen, tavanomaisuuden ja nykyisin
jopa itsestään selvinä pitämiemme asioiden jopa filosofisia merkityksiä
elämässämme, kuten:

– Vanhoihin yksinkertaisiinkin tarve- ja käyttöesineisiin liittyy usein
jotain, mikä koskettaa meitä, yli sukupolvien
– Ruoka on yksi ihmisen keskeinen elinehto ja edellyttää kasvatusta,
viljelyä, valmistamista, osaamista, ponnisteluja ja työtä. Arkisen työn
merkitystä ymmärtämällä on mahdollista saada laajempaa ja
monivivahteisempaa merkitystä elämään.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Katja Kaulo, pro gardu-tutkielma
Suku jättää jälkensä. Sukuesineen materiaalisuus ja merkitys
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede (2020)

Tekijä selvitti haastattelujen ja teemakirjoitusten avulla, mitkä ovat
ihmisten mielestä sukuesineitä ja miksi niitä halutaan säilyttää.
Sukuesineeksi tunnistettiin eri tavoin omaan sukuun liittyviä esineitä,
joilla oli erityistä merkitystä sen omistajalle. Henkilöiden omassa
vallassa oli määritellä sukuesine, ja niinpä kirjo olikin laaja, kuten
lipasto, sivuleikkuri tai tekstiili. Sukuesine saattoi olla edelleen
käytössä, sitä oli ilo tutkia, ja siinä saivat näkyä eläminen, käyttö ja
naarmut. Esineen tunnearvon todettiin yleensä olevan taloudellista arvoa
suurempi. Säilyttämällä esine toivottiin suvun muistojen, tietojen ja
tarinoiden jatkuvan myös seuraaville polville, mikä koettiin sukuesineen
yhdeksi keskeiseksi merkitykseksi.

Xianwen Zheng, diplomityö
Farming and meditation,
A Zen Buddhist Monastery Proposal Driven by the Religious ritual
Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, department of
Architecture ( 2020)

Työ on suunnitelmatulkinta Zen Buddhistiseksi luostariksi. Tekijä
suunnitteli modernin luostarirakennuksen, joka tukisi luostarielämää ja
päivittäin toistettavia rituaaleja, koko päivänkierron aikana. Tekijä
vietti itse aikaa luostarissa kokeakseen siellä toistuvat toiminnat ja
ymmärtääkseen niiden huomioon ottamisen rakennussuunnittelussa.
Kurinalaista luostarielämää on kuvattu sanallisesti sekä taidokkaalla,
värikylläisellä piirrostekniikalla. Rakennus on suunniteltu tukemaan
siellä tehtävää työtä, rukoilua, meditaatiota ja myös määräaikaista
eristyksessä olemista niukalla paastoravinnolla. Keskeisenä osana
elämiseen luostarissa kuuluu osallistuminen viljelyyn ja ruoan tuotannon
eri vaiheisiin, mikä lisää ymmärrystä arkiseen toistuvaan työhön ja
arvostusta jokapäiväiseen ruokaan.

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki


Koivukuja

Talonpoikaiskulttuurisäätiö jakoi ensi kerran stipendin erinomaisesta talonpoikaisjournalismista

Stipendi talonpoikaisjournalismista on Talonpoikaiskulttuurisäätiön
jakama uusi palkinto, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Säätiö tulee
jakamaan palkintoa joka toinen vuosi Lauri Kontron rahastosta.
Ensimmäinen stipendi myönnetään Keskisuomalainen -maakuntalehteä
edustavalle toimittaja Mikko Lundellille. Lundell palkitaan vahvasta
otteestaan paikallisuuteen ja maaseutuun. Lundellilla on vankkaa
ymmärrystä ja näkemystä siihen, miten talonpoikaiskulttuurin ilmiöt
voivat näkyä monimuotoisesti myös kaupungissa. Lundell on erikoistunut
henkilöjuttuihin, jotka henkivät läheistä kontaktia paikallisuuteen,
luontoon ja maaseutuun.

Tuomarina toimivat tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, tietokirjailija Juha Kuisma ja FT Maija Mäki

Kuva: Keskisuomalainen -lehti

Mikon kirjoittamia juttuja:

Kaksitoista Keski-Suomen maatilaa avaa viikonloppuna porttinsa kaikelle
kansalle – kävijät pääsevät saunomaan ja näkemään, mistä suomalainen
ruoka tulee
Linkki uutiseen

Hän talutti poninsa Muuramen katukuvaan, muisti ulkoa paikallisten
merkkipäivät ja kuunteli tiskikonetta kuin konserttia – mitä Jaakolle
kuuluu nyt? (tämä on ollut luetuimpien juttujen joukossa)
Linkki uutiseen

Kekri on
sadonkorjuu-
juhla

LUE LISÄÄ

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki