Kulttuuriympäristöjen hoito tarvitsee osaajia ja asennetta
Leader Pohjoisin Lappi ry on tehnyt pitkäjänteisesti työtä kulttuuriympäristöjen eteen Lapin maakunnan alueella. Tämän on mahdollistanut Lapin ELY-keskuksen maaseuturahoitus ja Lapin alueellinen kehittämissuunnitelma, jossa kulttuuriympäristöt on otettu yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Kulttuuriympäristöjen hoito lisää asukkaiden viihtyvyyttä, edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta ja tukee kehittämistyön resurssitehokkuutta. Se on myös osa sosiaalista kestävyyttä.
Tarve konkreettisille kulttuuriympäristöhankkeille oli huutava. Kylien kulttuuriympäristöt kasvavat umpeen, pellot pajuttuvat ja vanhat maa- ja porotalouselinkeinoista kertovat rakennukset ränsistyvät. Kulttuuriperinnön hoitoon liittyvä osaaminen on lähes kadonnut, kun elinkeinot ovat tehostuneet ja rakentaminen muuttunut. Perinnebiotooppien lajisto, joka on syntynyt ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, on käynyt uhanalaiseksi, kun niittyjä ei enää laidunneta ja rehuntuotanto perustuu yksipuolisiin viljelykasveihin. Enää ei kylissä kukoista värikkäitä kukkaniittyjä, vaan ne ovat korvautuneet joko rehevöityneillä ja lajistoltaan yksipuolisilla kulokkoalueilla tai tehoviljellyillä peltoaloilla.
Syyt muutokseen ovat moninaiset, ja vuosikymmenten aikana arvokasta kulttuuriperintöä on kadonnut merkittäviä määriä. Aikaa ihmettelylle ei enää ole. Vuotava pärekatto tuhoaa nopeasti myös muita rakenteita, ja seinustoilla rehottava vatukko lahottaa ajan mittaan jopa ikihongasta tehdyn seinän. Kun kulttuuriympäristö menetetään, katoaa samalla taito selviytyä tilanteissa, joissa rautakaupan hyllyltä ei löydykään bitumipohjaista huopakatetta tai valmista ladottavaa lattialaminaattia. Kylämiljöön viimeiset aitat ja myllyt menettävät merkityksensä, kun kukaan ei enää tiedä, mitä ne ovat tai miten ne toimivat.
Vanhat rakennukset jälleenrakennusajalle saakka on tehty paikallisen työvoiman ja osaamisen turvin. Materiaalit on pyritty löytämään läheltä, muurin kivet kivirakasta, päreiden puut lähimetsästä. Rakennustavan ratkaisut pohjautuvat pitkään osaamiseen ja paikallisten luonnonolosuhteiden tuntemukseen. Tässä yhdistyvät kaikki kestävyyden ja resilienssin teemat, jotka nykymaailmassa ovat heränneet uudelleen, uusina hienoina sanoina. Päivänselvät asiat, sanoisi talonpoika.
Leader Pohjoisin Lappi ry:n hallinnoimissa koko Lapin laajuisissa kulttuuriympäristöhankkeissa on tuotu esille maaseudun kulttuuriympäristöjen arvoja ja edistetty niiden hoitoon liittyvää osaamista niin kylätasolla kuin alueellisesti. Avoimet miljööt ja aidot elämykset hankkeen tavoitteena oli kestävän matkailun kehittäminen kylätasolle pohjautuen olemassa oleviin resursseihin. Hankkeen tuloksena syntyi mm. Lapin paimenlomat -konsepti. Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hankkeessa keskiössä oli uusien restaurointialan osaajien saaminen Lappiin. Työtä tehtiin monella tasolla mm. järjestämällä oppilaitosyhteistyönä työpajoja, joilla pyrittiin saamaan restaurointialan osaajia Lappiin. Hankkeen loppuraportista löytyy tarkempi kuvaus hankkeen lukuisista toimenpiteistä.
Hankkeessa tehdyllä Restauroijan työ Lapissa -videolla heräteltiin kiinnostusta laajemminkin. Myös muut hankkeiden videot, kuten vanhojen rakennusten tyypillisimmät korjaustarpeet, tuohimalkakaton teko ja päreen matka metsästä katolle ovat katsottavissa Leader Pohjoisin Lappi ry:n Youtube -kanavalla.
Nyt yhdistyksellä on käynnissä kolmas kulttuuriympäristöhanke, Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat. Hankkeen lähestymiskulma on kulttuuriympäristöihin liittyvä aineeton kulttuuriperintö, kuten tarinat ja tieto rakennusten merkityksestä, jotka häviävät nopeasti aikalaisten siirtyessä ajasta ikuisuuteen. Lisätietoja hankkeesta löydät täältä (pohjoisinlappi.fi).
Hankkeita on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden, ELY-keskuksen, oppilaitosten ja kylien kanssa. Tavoite kaikessa toiminnassa on ollut, että hankkeiden toimenpiteiden vaikuttavuus näkyy konkreettisesti maaseutualueilla talkoina ja työpajoina. Lapin ELY-keskuksen maaseuturahasto, laaja yhteistyöverkosto ja aktiiviset asukkaat ovat mahdollistaneet hankkeiden onnistumisen.
Kulttuuriympäristöjen hoito ei ole vain yhteisöllisten ryytimaiden hoitoa tai maisemapeltojen kylvöä. Se ei ole pientä mukavaa puuhastelua, vaan työtä, joka pohjautuu vuosisadan aikana syntyneeseen osaamiseen, lukuisiin työvaiheisiin, vahvaan paikallistuntemukseen, suunnitelmalliseen sekä periksiantamattomaan tekemiseen ja ennen kaikkea kykyyn tehdä raakaa työtä, jossa ei ole pikavoittoja. Tämä lienee jokaiselle talonpojalle peruskauraa!
16.5.2025
Annika Kostamo
kehittämispäällikkö
Leader Pohjoisin Lappi ry
YouTube-kanava

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Nyt on aika hakea kesän kunniakilpeä!
Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi myönnetään tunnustukseksi maaseudun perinteistä tai perinteeseen pohjautuvaa, hyvää rakentamistapaa edustavalle rakennukselle tai rakennusryhmälle. Kunniakilpi ei merkitse rakennusten suojelua, vaan se on kunnianosoitus sukupolvien työlle talonpoikaiskulttuurin säilyttämiseksi. Tätä tunnustusta on myönnetty eri puolelle Suomea noin 700 kappaletta. Myöntöperusteisiin voi tutustua täältä!
Hakemuksen voi tehdä sekä itselleen tai jonkun muun puolesta, esimerkiksi juhlalahjaksi. Hakemuksen voi jättää kahdella eri tavalla: sähköisesti tai postitse.
Sähköinen haku

Sähköinen haku sujuu parhaiten, kun käy ensin läpi lomakkeen, kerää tarvittavat tiedot, ja miettii valmiiksi vastaukset eri kohtiin. Lomake tulee täyttää yhdellä istumalla. Sähköistä lomaketta ei voi tallentaa ja jatkaa täyttämistä toisella kerralla. Eli jos tietokoneesi menee esimerkiksi lepotilaan, saattaa olla, että keskeneräinen lomake on tyhjentynyt automaattisesti. Siksi on tärkeää valmistella vastaukset ja liitteet etukäteen.
Sähköisen lomakkeen lopussa on ruutu, mihin voi raahata ja pudottaa liitetiedostoja (tai napsauttamalla ruudun tekstiä (”Browse Files”) voi selata ja hakea liitetiedostot omalta tietokoneelta).
Kuvien avulla raati saa kokonaiskuvan pihapiiristä ja rakennuksesta – hyödyllisiä ovat esimerkiksi ilmakuva, ulko- ja sisäkuvat sekä yksityiskohtia esittelevät otokset. Myös muita liitteitä voi lisätä, kunhan ne ovat sallitussa tiedostomuodossa (.pdf, .jpg, .jpeg, .doc, .docx, .ppt). Liitteiden enimmäismäärä on 10 tiedostoa ja/tai 50 megatavua.
Huomaa, että ”Lähetä”-painike ei toimi ennen kuin hakija on antanut suostumuksensa ja täyttänyt kaikki pakolliset, tähdellä (*) merkityt kentät.
Postihaku

Jos sähköinen haku ei tunnu sopivalta, hakemuksen voi toimittaa myös postitse. Tulosta silloin hakemuslomakkeen PDF-version, täytä se käsin tai koneella ja lähetä postitse. Muista liittää mukaan tarvittavat liitteet, kuten kuvat.
Postiosoite:
Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kilpiraati
PL 510
00101 Helsinki
Huomaa, että lomakkeen lopussa oleva suostumus on oleellinen osa hakemusta. Ilman sitä emme voi käsitellä hakemusta. Jos suostumus puuttuu, otamme yhteyttä, mutta tämä hidastaa käsittelyä. Postitse lähetetyt hakemukset käsitellään huomattavasti hitaammin kuin sähköiset, joten varaudu pidempään käsittelyaikaan.
Kilpiraadin sihteerin puoleen voi kääntyä osoitteella kilpiraati@tpks.fi , jos hakeminen herättää kysymyksiä!

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Opinnäytetyökilpailu
Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee parhaan vuonna 2024 valmistuneen talonpoikaiskulttuuria käsittelevän opinnäytteen.
Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.
Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2024 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Vuoden 2024 parhaan palkitseminen tapahtuu alkukesästä.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu
Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle Maija Mäelle 17.3.2025 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.
Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kotivara – varautumista tulevaan
Muistamme ajan, jolloin piti käydä kaupassa viikonloppua tai juhlapyhiä varten. Ostettiin kaikki tarvittava, sillä kaupat todella olivat kiinni. Toisin kuin nykyään, jolloin olemme tottuneet elämään hetkessä. Ruokaa voi ostaa lähikaupasta melkein milloin vain.
Toimintaympäristömme on muuttunut parina viime vuonna merkittävästi. Vanha kulttuuri varautua viikonloppuihin ja arkeenkin on palannut. Eikä kyse ole vain kauppojen aukioloista vaan veden saatavuudesta tai lämmöstä.
Perustarpeet priorisointiin
Olemmeko unohtaneet perustarpeemme? Väitän, että olemme, sillä olemme pitäneet niiden tyydyttämistä itsestäänselvyytenä. Olemme unohtaneet, koska ruoka, vesi ja lämpö on riittänyt.
Ympäristö on kuitenkin muuttunut. Sujuva arki ei ole itsestään selvyys Suomessakaan. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että televisiossa kehotetaan varaamaan juomavettä poikkeustilanteita varten.
Vuoden alussa julkaistu Marttojen ja Maa- ja kotitalousnaisten uusi Kotivara-esite muistuttaa, että kotoa pitäisi löytyä vettä ja ruokaa ainakin 72 tunniksi. Punaisen Ristin sivuilta löytyy laajasti ohjeita varautumiseen myös Suomessa, kun erilaiset kriisit tai häiriötilanteet osuvat kohdalle.
Varautuminen lähtee meistä kaikista
Suomen turvallisuuskomitea korostaa, että suomalaisen yhteiskunnan varautumisen hyvän tason varmistamiseksi tarvitaan jatkossakin meitä kaikkia. Suomessa huoltovarmuus on osa maanpuolustuksen kokonaisturvallisuuskäsitettä.

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle ja muutosjoustavuudelle. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.1.2025 hyväksytyn turvallisuusstrategian mukaan
”Kokonaisuutena suomalaisen yhteiskunnan varautumisen tila on hyvä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamiseksi tehtävät toimet ovat pääosin riittävällä tasolla ja havaittujen kehittämiskohteiden suhteen on käynnistetty tarvittavia toimenpiteitä.”
Pitkän aikavälin muutosten ja yllättävämpien uhkien ennakointi on oleellista, kuten Sitra ennakointikatsauksessaan turvallisuusympäristön murros (2024) korostaa:
“Varautumisen lisäksi Suomelta ja suomalaiselta yhteiskunnalta edellytetään myös uudistumiskykyä, sillä turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen murros haastaa monia vallitsevia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Uudistuminen ei kuitenkaan voi perustua ainoastaan uhkiin ja riskeihin, vaan sen tueksi tarvitaan myös tulevaisuuden imua ja näkymiä toivottaviin, turvallisiin tulevaisuuksiin.”
Myös ruokainnovaatiot ovat osa varautumista
Vuoden alussa julkaistiin Briteissä kansalliselle varautumiskomissiolle osoitettu raportti varautumisesta ja ruokaketjun joustavuudesta. Just in Case: 7 steps to narrow the UK civil food resilience gap (2025) – raportti antaa jatkotyöstön mallia meillekin korostaessaan ruokavalion ja ruokainnovaatioiden merkitystä varautumisessa. Shokkikestävän ruokajärjestelmän toimeenpano vaatii kuluttajien tahtotilaa, jota instituutiot tukevat ja politiikka tukevat aukottomasti.
Pelkkä neuvonta ruokavaliosta ja kuluttamisesta ei riitä, vaan tarvitaan laajempaa näkemystä varautumisesta. Suomessa tästä on esimerkkinä tiedostaa kotimaisen kasvipohjaisen ruuantuotannon onnistumisen haasteet ja vaadittavat toimet, joita Kasviproteiini kasvun tiellä (2024) avaa. Varautuminen lähtee kansallisista olosuhteista, joita painottaa Suomeen rakennettava kestävä ruokajärjestelmä (2023). Ilmastonmuutos haastaa säiden ääri-ilmiöillään peltoviljelyä ja sopeutumistoimilla on kiire, jotta voidaan tuottaa kotimaista laadukasta ruokaa jatkossakin.
Ajattelunmuutosta tarvitaan
Oman ja läheisten arki tuntuu turvallisemmalta, kun toimimme annettujen varautumisohjeiden mukaan. Korona-aika opetti mutta helposti palaamme aikaan, jossa luotamme liikaa arkemme sujuvuuteen.
On surullista, että maailmassa on pitänyt tapahtua niin paljon turvallisuuden heikkenemistä, jotta voimme kyseenalaistaa perustarpeemme tyydyttämisen itsestäänselvyyden. Meillekin voi tulla jano, nälkä ja vilu. Oikeasti.
Talonpoikaiskulttuurissa kotivara oli arkipäivää, elämänmuoto. Ihminen koki olevansa niin tiiviisti osa luonto ja sen mahtia, että oli varauduttava silloin kuin se oli mahdollista. Vuoden kierron mukaan.
Nykyihminen, joka elää lähinnä kaupungeissa, ei näe luontoyhteyttä yhtä selvästi. Se koetaan mahdollisesti lomamatkoilla mutta sielläkin mukavuudet ja ruoka on tuotu lähelle.
Kaupunkiviljely palstoilla ja pihoilla palauttaa yhteyttä ruuan alkujuurille, talonpoikaiskulttuuriin. Toisaalta sellaisten ruokainnovaatioiden korostaminen, joissa maata ei käytetä tai kasvin kasvun ihmettä ei koeta, voivat loitontaa luontokosketuksesta. Solumaatalouskin tarvitsee biomateriaalinsa, joiden alkuperä tulee maankäytöstä.
Varautuminen mahdollistuu kaupunkien ja maaseudun yhteistyöllä
Olen kuullut sanonnan, että yhteiskunnan sydän sykkii kaupungeissa, mutta keuhkot ja verisuonet ovat maaseudulla. Jos esimerkiksi Päijänne-tunneli suljetaan, pääkaupunki jää ilman vettä. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat saumatonta yhteistyötä. Kansakuntaa tulisi kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, jossa kaikki sektorit, kaupungit ja maaseutu toimivat kaikkien parhaaksi ja toisiaan auttaen. Se todellista varautumista.
Turvallisuutta tuo se, että meillä on vaihtoehtoja turvata perustarpeemme. Ruokaan ja vesihuoltoon sekä energiaan tarvitaan vaihtoehtoja, innovaatioita. Ruoka on todellista laatuenergiaa, kaloreita. Ravitseva ruoka vieläkin laadukkaampaa, elintärkeää energiaa.
Luonnon hyvinvointi on perusta, johon huoltovarmuus pohjaa. Meillä on rikkaat vesi- ja luonnonvarat ja voimme auttaa niillä myös muita kansakuntia. Ajassa, jossa maanpuolustus ja varautuminen on tullut osaksi arkeamme. Ajassa, jossa ilmastonmuutos haastaa ihmisen arkea ja luonnon toimintoja.
Ennakointi ja varautuminen on viisautta, josta mallia voi ottaa isovanhemmiltamme. Muistijälkiä vielä löytyy.
19.2.2025
Liisa Pietola
Vanhempi neuvonantaja, Ennakointi

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Talonpoikaiskulttuurisäätiölle Kulttuurikuokka-tunnustuspalkinto
Talonpoikaiskulttuurisäätiölle vuoden 2025 Kulttuurikuokka-tunnustuspalkinto
Suomen maatalousmuseo Sarka on myöntänyt vuoden 2025 Kulttuurikuokka-tunnustuspalkinnon Talonpoikaiskulttuurisäätiölle tunnustuksena sen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi. Palkinto luovutetaan juhlallisesti Sarka-museon 20-vuotisjuhlissa Loimaalla 1.6.2025.
Kulttuurikuokka myönnetään vuosittain taholle, joka ansiokkaasti yhdistää ja tuo esiin kulttuuria, historiaa, maaseudun elämää tai maataloutta. ”Olemme erittäin iloisia tästä huomionosoituksesta. Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminta kurkottaa yhteiskuntamme juuriin, mutta samalla tarkastelemme myös maaseudun nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Perinteiden ymmärtäminen ja uuden talonpoikaiskulttuurin muotojen tutkiminen ovat meille tärkeitä,” säätiön asiamies Maija Mäki toteaa.
Säätiö tukee talonpoikaiskulttuuriin liittyvää tutkimusta jakamalla vuosittain opinnäytetyöpalkintoja ja tekee yhteistyötä museoiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Viime vuosina toiminnan keskiössä ovat olleet erityisesti perinnerakentaminen, kestävä asuminen sekä kekrin vieton edistäminen. Kekri-aiheiset verkkosivut keräävät vuosittain noin 15 000 kävijää.
”Arvostamme suuresti Sarka-museon tekemää työtä maatalous- ja maaseutukulttuurin hyväksi. Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Maaseudun elintarviketeollisuus -hankkeessa, jossa tuotimme videomateriaalia.”
Lisätietoja Kulttuurikuokka-palkinnosta ja palkinnonjakotilaisuudesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka -museon verkkosivuilta.
Kulttuurikuokkakuvan on ottanut Maileena Vaajoensuu.

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kekriä kurpitsamausteilla
Se alkaa jo Halikon vanhalta sillalta. Sillankaiteen päällä ilmehtivät kymmenet kaiverretut kurpitsat. Kynttilöin valaistu tie vie mäen päälle, jossa avautuu Salon seudun syksyn odotetuin tapahtuma: Rannikon puutarhan Kurpitsapuisto.
Kurpitsapuistossa kurpitsoja on kaikkialla: kasoissa, kaarissa, pyramidissa, maissilabyrintin kätköissä, luurankojen mukana veneajelulla. Myyntikojujen makkaroissa ja vohveleissa. Kurpitsoihin on kaiverrettu erilaisia hymyjä ja irvistyksiä, eläimiä, jopa monelle aikuiselle kävijälle vielä luurankojakin pelottavampia kuvioita, nimittäin autoista tutut varoitusvalot.
– Puiston rakentaminen lähti vähän vahingossa liikkeelle kun huomasimme, että ihmiset haluavat kuvata kurpitsoja.
Haluamme, että puisto tuo hymyn huulille, Rannikon Puutarhan yrittäjä Esa Rannikko kertoo.
Puutarhan oman tuotannon kurpitsoita kuluu tapahtuman 17 päivän aukiolon aikana Esa Rannikon arvion mukaan kymmeniä tuhansia.
– Koitamme myös joka vuosi vähän muutella puistoa, sillä vanhat kävijät toivovat näkevänsä tutun lisäksi jotain uutta. Tänä vuonna uutta on viime vuonna vähän testattu maissilabyrintti ja paalilinna, jossa luurangoilla on juhlat käynnissä. Puiston työmäärä on kuitenkin tällaiselle pienelle puutarhalle kohtalaisen reipas, joten ihan kaikkia ideoitamme emme millään pysty toteuttamaan, Rannikko harmittelee.
Muovia vain luurangoissa
Kurpitsoista eivät kaikki entisaikojen kekrinviettäjät olleet ehkä kuulleetkaan, mutta kekrin keskeiset elementit – sadonkorjuu ja yhteisöllisyys höystettynä ripauksella mystiikkaa – ovat vahvasti läsnä Halikossa.
– Kekri lähti Amerikan-vierailulle, muuttui siellä Halloweeniksi ja palasi sitten takaisin kotimaahan. Meillä täällä Halikon vanhassa kulttuurimaisemassa, oikein aidossa kekrimaisemassa, jutun juju on sadonkorjuujuhla ja sen keskiössä kurpitsa, Esa Rannikko kertoo.
Halikossa on haluttu tuoda puistoon kekrin Amerikan-tuliaisten eli kurpitsojen lisäksi vanhan ajan tunnelmaa: puistossa käytetään paljon puuta ja olkea, ja sähkövalon sijaan suositaan mahdollisuuksien mukaan kynttilävalaistusta.
– Muovia meillä ei ole kuin ehkä luurangoissa, Rannikko vitsailee.
– On hauskaa nähdä paikalla perheitä, joissa isovanhemmat kertovat lapsenlapsille tarinoita omasta lapsuudestaan. Esimerkiksi puiston pohjaksi levitellyt oljet herättävät monissa lapsuusmuistoja.
Kekrijuhlaa myös oman talon väelle
Vaikka kovin kuhina Kurpitsapuistossa on ilta-aikaan, kun puisto on kynttilänvalossa jännittävimmillään, keskellä päivääkin riittää väkeä. Myös puiston kunnossapitotyöt käyvät kiivaina: väsähtäneitä kurpitsoja vaihdetaan uusiin ja kynttilöitä sytytellään.
– Viime viikonloppuna taidettiin tehdä ennätys, kun puistossa oli töissä yli 200 ihmistä: 170 puutarhan omaa työntekijää ja siihen päälle liikenteenohjaajat ja ensiapu, Esa Rannikko kertoo.
Kurpitsapuisto on samalla puutarhan oman väen kekri, helmikuulla aloitetun viljelykauden päätös ja viimeinen yhteinen ponnistus. Sitten puutarha jää talvilevolle ja kausityöntekijät palaavat koteihinsa.
– Kun on pitkän kauden painanut pelloilla, pakkaamossa tai kuljetusauton ratissa, on kaikille mukava tehdä puistoa yhdessä ja nähdä, miten kävijät ilahtuvat, Esa Rannikko kertoo.
Rannikon puutarha on järjestänyt lokakuista kurpitsajuhlaa jo vuodesta 2018 saakka. Vuonna 2021 kurpitsat karkasivat koko seutukuntaan: alueen yrittäjät lähtivät mukaan ja alkoivat järjestää Kurpitsaviikkoja. Niiden ohjelmassa tänäkin vuonna on monenlaisia tapahtumia, pop up -puoteja ja kierroksia sekä Rikalanmäen muinaismaisemissa Kekrimarkkinat. Kurpitsapuisto on edelleen juhlaviikkojen kruununjalokivi, jossa vierailee tuhansia ihmisiä.
– Tällainen uniikki, pähkähullu tapahtuma on ihmisten mieleen, vauvasta vaariin. Se jäyhinkin kaveri vähän sulaa, sellainen taika täällä on, Esa Rannikko myhäilee.
31.10.2024
Teksti: kekrilähettiläs Sanna Kähkönen
Kuvat: sisällöntuottaja Satu Pietilä

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Talonpoikaisjärjellä -webinaari
Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjestää kaikille avoimen Talonpoikaisjärjellä -webinaarin torstaina 21.11. klo 14.00-16.00.
Webinaarin pääpuhujana toimii arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopistosta. Savolainen kertoo Suomen arkkitehtuurin historiasta ja tulevaisuudesta talonpoikaiskulttuurin näkökulmasta.
Webinaarissa kerromme myös Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta ja kuulumisista. Pia Olsson kertoo käynnissä olevasta Kerro meille kekristä -kyselystä.
Lisäksi myönnämme palkinnon erinomaisesta talonpoikaisjournalismista Lapin Kansan kekriaiheisen Pimeän juhlan -jutun kirjoittaneelle toimittajalle Hanna-Mari Räsäselle ja graafikolle Miila Kankaanrannalle.
https://www.lapinkansa.fi/lapin-kansan-kekrijutulle-palkinto-talonpoikaiskul/11386855
Webinaarin juontaa Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto.
Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua. Webinaari pidetään zoomissa, osoitteessa: https://utu.zoom.us/j/65760496188
Lämpimästi tervetuloa!

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kerro meille kekristä!
Kekri on perinteinen sadonkorjuun juhla, joka on päättänyt maatalouden työvuoden. Se on myös osa eurooppalaista maatalouskulttuuria, jolle löytyy vastaavuuksia eri puolilta maailmaa. Kekri on aikojen myötä muuttanut muotoaan, ja nyt meitä kiinnostaa, miltä 2000-luvun kekri näyttää ja tuntuu.
Toivomme kirjoituksia siitä, mitä kekri tai sitä vastaavat syksyn juhlat, kuten Halloween, on sinulle merkinnyt: miten sitä on eri aikoina vietetty ja mikä merkitys sillä on sinulle ollut osana vuoden kiertoa? Voit muistella menneitä vuosia tai keskittyä tähän päivään. Kyselyyn vastataan nimettömästi.
Vastaamalla tähän kirjoituskutsuun osallistut Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekritietokirjahankkeen aineiston muodostamiseen.
Kyselyyn voi vastata vuoden 2024 loppuun asti.
Lisätietoja kirjoituskutsusta antaa:
Maija Mäki, maija.maki(at)tpks.fi
Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/5712359C4C8E8CA9
Kyselyn tietosuojailmoitus

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kirjoituskilpailu viljelijöille ja maatalousyrittäjille
Kutsukirje kirjoituskilpailuun:
Arvoisa viljelijä / maatalousyrittäjä,
Teen väitöskirjaa maatalousyrittäjyydestä, ja tässä kirjoituskilpailussa kerättäviä tarinoita on tarkoitus käyttää tutkimukseni aineistona. Yhteistyössä Talonpoikaiskulttuurisäätiön kanssa keräämme viljelijöiden tarinoita maatalouden tilanteesta.
Kirjoita meille, millaista on – ja on ollut – olla maanviljelijä Suomessa. Millaisia vaiheita ja toimintaa tilallasi on ollut? Millaisia valintatilanteita, ratkaisevia käännekohtia, kriisivaiheita, läpimurtoja, oppimisen tai oivalluksen hetkiä maatalousyrittäjänä on ollut? Entä millaiset asiat ovat auttaneet tai olleet muuten tärkeitä näissä keskeisissä tilanteissa ja vaiheissa? Voit myös pohtia tilasi tulevaisuutta.
Tarinanne antaa arvokasta tietoa tämän päivän maatalousyrittäjyydestä Suomessa!
Paljon kiitoksia osallistumisestanne!
Kaj Keso
väitöskirjatutkija
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Helsingin yliopisto
Kirjoitusohjeet ja tutkijan yhteystiedot:
Kirjoituksen tyyli on vapaa ja voitte itse päättää, kuinka yksityiskohtainen tarinanne on. Tarinan pituudella ei ole mitään ylä- tai alarajaa. Voitte kirjoittaa tarinanne tietokoneella ja lähettää sen sähköpostitse: kaj.keso@helsinki.fi. Voitte kirjoittaa myös käsin tai kirjoituskoneella ja lähettää tarinan postitse alla olevaan osoitteeseen.
Pyydän, että liittäisitte tarinan mukaan myös nimenne ja yhteystietonne Talonpoikaiskulttuurisäätiön kirjapalkintojen arvontaa varten. Lähettämänne tarina tullaan käsittelemään täysin luottamuksellisesti. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vain sellaisessa muodossa, jossa yksittäisten tarinoiden henkilöitä ei voida tunnistaa. Tutkimuksen tietosuojaseloste löytyy osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/niska/files/2024/09/Tietosuojailmoitus-maatalous.pdf
Mikäli annatte erikseen suostumuksenne, arkistoidaan kirjoituksenne Keskustan ja Maaseudun arkistoon (Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki), jolloin sitä voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin myös jatkossa. Arkistointi voidaan tehdä nimellänne tai nimettömänä. Olette tervetullut osallistumaan tutkimukseen vaikkette haluaisi tarinaanne arkistoitavan. Suostumuksenne arkistointiin voitte kirjoittaa vapaamuotoisesti tarinan loppuun.
Pyydän teitä lähettämään tarinanne viimeistään 31.12.2025. Voitte ottaa minuun yhteyttä, jos teillä on mitä tahansa kysyttävää tähän tutkimukseen liittyen. Yhteystietoni ovat alla.
Kaj Keso
PL 54 (sosiaalipsykologia)
00014 Helsingin yliopisto
Sähköposti:
kaj.keso@helsinki.fi

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki
Kekrin ajan tapahtumia
Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka.
Oheen olemme koostaneet listan syksyn kekritapahtumista:
Kekri Laurinmäellä: Janakkalan historiallisella Laurinmäen museoalueella järjestetään sadonkorjuujuhla perjantaina 04.10.24 klo 18.30.
Lasten kekri: Järjestämme lapsille oman lumoavan kekrijuhlan. Paikkana toimii viihtyisä Hakolan Marjatila Janakkalan Tanttalassa perjantaina 11.10.24 klo
17.30.
Kekri-tapahtuma su 6.10. klo 13-17 Vetelin Taidekartanossa
Kärsämäen Maa-ja Kotitalousseura järjestää Kekri tapahtuman Konttilan pihapiirissä lauantaina 12.10.2024 klo 17.00 – 21.00
Maaseutuväen kirkkopyhä 13.10 klo 12-13 Limingassa
Kekriä juhlitaan Olavinlinnassa, Riihisaaressa, Lossiranta Lodgessa ja Olavinlinnan ravintolassa aamusta iltaan 18.— 19.10.
Sommelon kekri 2024: Sommelon jäsenille, yhteistyötahoille ja toiminnasta kiinnostuneille suunnattua kekrijuhlaa vietetään taas Pukkisaaren rautakautisessa pihapiirissä lauantaina 19.10.2024.
Kylämuseon köyri 19.10.2024: Husulan Kustaanmäellä vietetään satokauden päätösjuhlaa entisajan hengessä.
Perinnesaunottajien kekrisaunat:
19.10. klo 14 ja klo 17, Jämsän saunakylä
30.10. klo 17-19 Anne Koivisto, Koivistontie 300, Iittala
31.10. klo 17:30 Johanna Teräväinen, Kankaan sauna, Jyväskylä
1.11. klo 17-19 Nevalan luontotilan hoitosauna
2.11. klo klo 10 Varjola, Askola
Raakaa tradia: Kekri-kiertue on nyt täällä
Saavu kanssamme juhlimaan kekriä, muinaissuomalaista sadonkorjuun ja vainajien juhlaa. Kekrin möröt kokoontuvat syksyn pimetessä kolmelle eri paikkakunnalle ja SINUT on kutsuttu!
20.10. Hämeenlinna / Suistoklubin Kekri
26.10. Hyvinkää / Baana Pubin Kekri
8.11. Oulu / Mallassaunan Kekri
Pikku-Halloween / kekri su 20.10.2024 16:00-18:00 Helsinki
Sunnuntaina vietetään Sateenkaariperheillä Pikku-Halloweenia! Tapahtuma sopii niin taaperoille kuin koululaisillekin.
Pelkosenniemen Kairalassa Cafe Vuopiossa tulossa la 26.10.2024 Kekri-juhlat
Otetaan ilo irti syksyn pimeydestä suomalaisen kekriperinteen avulla Pöljän museolla Siilinjärvellä. Toista kertaa järjestettävä kekrijuhla tarjoaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille la 26.10.2024 klo 17-20.
Knehtilän luomutilan vanhassa navetassa vietetään Kekrikantreja teeman mukaan La 26.10 klo 18.00. (Haapasaarentie 75 Hyvinkää)
Palanderin talossa ja sen pihapiirissä uppoudutaan jälleen tänä vuonna muinaissuomalaiseen sadonkorjuujuhlaan, kekriin, lauantaina 26.10 klo 18-22.
Leppäkorven ja Järvenpään Maaseutuseuran kekrilounas su 27.10.2024 klo 12 – 14.30 Leppäkorven Työväentalolla
Pukki palaa pellolle -kekritapahtuma perjantaina 1.11.2024 Tervolla.
Vahtivuoren Kekrissä 1.11.2024 juhlistetaan myös 135-vuotista Harjun oppilaitosta!
Tervetuloa viettämään perinteistä suomalaista sadonkorjuun juhlaa nauttien ikivanhoista ja uudemmista kekriperinteistä ja Loppulan (Oulu) tunnelmasta la 2.11.2024 klo 14.30-18.
Strömforsin Kekri 2.11.2024 klo 16-20
Viaporin kekriä juhlitaan taas pyhäinpäivänä, 2.11.2024. Tänä vuonna vastuullisen kaupunkitapahtuman tärkeimmät teemat ovat valo, ruoka ja paikallisuus.
Elävän perinnön wikiin liitettävien perinteiden esittely-webinaari to 28.11.2024 klo: 18.00 – 19.30
Ilmoittautuminen webinaariin aukeaa marraskuun alussa

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpks.fi
050 379 7471
PL510 00100 Helsinki