Hyvinvointia kulttuurimaisemasta

On hyvä katsoa kauas, horisonttiin. Mieli inspiroituu, kun voi nähdä peltojen yli ja viipyä maisemapiirteissä katseen matkatessa kohti taivaanrantaan, metsän siluettiin.

Tunteessa on kyse kulttuurisesta ekosysteemipalvelusta, jota ihminen ja luonto ovat yhdessä muovanneet vuosisatoja. Voimme sanoittaa Suomelle tyypillisen maalaismaiseman talonpoikaiseksi kulttuuriteoksi, joka lisää aineetonta hyvinvointiamme.

Metsäisenä maana maisemaamme kuuluvat Suomessa metsän moninaiset piirteet. Suomen pinta-alasta 77 % on metsää, 10 % vesistöjä ja 7–8 % peltoa, loput rakennettua. Maiseman monimuotoisuutta lisäävät tyypillisesti metsänreunat puineen, joita peltoaukioilta voi ihastella kaukaa.

Maiseman sulkeutumisesta ja metsittymisestä ollaan syystä huolissaan. Suomalaisten on tärkeää kokea luontosuhdetta metsässä mutta yhtä tärkeää on myös saada katsoa kaukaa – maisemaan.

Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme kulmakivinä

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä. Nämä ovat ylläpito- ja säätelytoimia, joihin ihminen toimillaan vaikuttaa.

Keskeisemmin ihmisen toiminta vaikuttaa niin sanottuihin tuotantopalveluihin, kuten ruuan ja puun tuotantoon. Ihmisen jälki luonnossa näkyy selvimmin maisemassa, kulttuurisena ekosysteemipalveluna, johon kuuluvat myös rakennukset ja pihapiirit.

Ekologinen jälleenrakentaminen tärkeää tulevaisuustyötä

Maaseudun aktiivinen toiminta pitää yllä avoimia maisemia, joiden sulkeutuminen herättää huolta, kun kaupungistuminen etenee. Myös metsien käyttö, hakkuut ja uudistusmenetelmät puhuttavat meitä.

Ihmiselämän pituus on lyhyt verrattuna luonnon kiertokulkuun, ja aikajänne siten usein vaikea hahmottaa. Vaikka ekosysteemipalveluja haittaava ihmistoiminta ei heti näy luonnossa ja maisemassa, luonnolla on pitkä muisti. Onneksi muisti riittää myös palautumiseen, vaikka se ottaa aikansa. Kun ennallistamisen vaikutukset ovat tiedossa, luonto ei petä.

Siten on tärkeää tunnistaa mitkä toimet vahvistavat, ja mitkä heikentävät luonnon ja ihmisen yhteistyötä tulevaisuudessa, jossa ihmisen hyvinvointi ja toiminta pysyy luonnon kantokyvyn rajoissa.

Tulevaisuustyön ytimessä on ekologinen jälleenrakentaminen, jossa on kyettävä näkemään yli sukupolvien – luonnon aikajänteellä menneeseen ja erityisesti tulevaan.

Kulttuurimaisema ja planetaarinen terveys

Kulttuurimaiseman vaaliminen ja monimuotoisen maalaismaiseman ylläpito on tärkeää kestävyystyötä, jossa huolehdimme ekologisesta jälleenrakennuksesta ja ihmisen hyvinvoinnista.

Planetaarisessa terveydessä puhumme yhteisestä terveydestä, joka sisältää ajatuksen ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuudesta.

Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista ja sen tarjoamista palveluista, kuten maisemasta. Osana planetaarista terveyttä kulttuurimaisema tarjoaa luontoyhteyden kokemuksia, ruokkii nykyajan kiireistä ihmismieltä ja antaa tilaa viipyileville ajatuksille luonnon moninaisessa kauneudessa.

2.5.2023
Liisa Pietola
Kirjoittaja on Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen ja Sitran kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija