malkakatto

Opinnäytetyökilpailu

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee parhaan vuonna 2023 valmistuneen talonpoikaiskulttuuria käsittelevän opinnäytteen.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2023 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Vuoden 2023 parhaan palkitseminen tapahtuu tulevana keväänä.

Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle Maija Mäelle 29.2.2024 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.


Jäälyhty ruusuilla

Talonpoikaiskulttuurisäätiö Tiktokissa

Oikein hyvää uutta vuotta 2024!

Vuosi on alkanut pakkaskelissä. Sää on nyt mitä mainioin jäälyhtyjen tekoon. Talonpoikaiskulttuurisäätiön TikTok-kanavalta löydät vinkkivideon, kuinka teet kauniita jäälyhtyjä kukilla. Joulun alla julkaistu video on ollut todella suosittu!

Linkki videoon:
https://www.tiktok.com/@talonpoikaiskulttuuri/video/7315776624551628065?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7294188688815982112


Kekrin ajan tapahtumia

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka.

Oheen olemme koostaneet listan syksyn kekritapahtumista:

Maa- ja kotitalousnaisten kekritapahtumat kartalla 2023

Eväjärven seudun kyläyhdistys juhlii lauantaina 7. lokakuuta kello 14 alkaen kekriä Kultakodalla.

Kekri Voipaalassa Pe 20.10.2023 klo 17:00 – 20:00

Syksy on saapunut ja sen kunniaksi kutsumme sinut Kekrimarkkinoille ja -juhlaan Hyvärilään (Lomatie 12, Nurmes) lauantaina 21.10.2023 klo 10–14!

Kekri-tapahtuma Olavinlinnassa ja Riihisaaressa la 21.10.2022 10:00 – 23:00
Olavinlinnassa ja Riihisaaressa on ohjelmaa koko perheen makuun. Luvassa on mm. musiikkiesityksiä, työpajoja ja opastuksia. Tunnelmalliset liekkivalot syttyvät linnan tykkiaukkoihin ja Kekri-pukki poltetaan illan hämärtyessä.

Meillä on ilo ja kunnia kutsua sinut VUONISLAHDEN KEKRIIN 27.-29.10.2023. Yhdistyksemme Pielisen Tietäjäkeskus ry juhlii Kekriä toistamiseen Pielisen itärannalla sijaitsevassa Herranniemessä, jonka toiminta kestikievarina alkoi jo 1700-luvulla.

3.11.2023 (16.30-20.00)
Kekritapahtuma pimenevän syksyn iloksi ja ratoksi: monenlaista ohjelmaa luvassa!
Kuopion museo, Kuopio

Viaporin kekri uudistuu tänä vuonna. Pyhäinpäivänä, 4. marraskuuta 2023 Suomenlinnan voi nähdä uudessa valossa! Julkaisemme lisätietoa pian. Tervetuloa seuraamaan tapahtuman valmistelua ja ohjelmaan liittyviä julkaisuja Suomenlinnan Facebook-sivuille Suomenlinna / Suomenlinna Sea Fortress ja Instagramiin @Suomenlinnaofficial.

Kaupunkilaisten rakastamaa Kekrijuhlaa vietetään lauantaina 4.11.2023 Kajaanin Rantapuistossa.

MuuMaan kummittelevassa kekrissä tapahtuu! LA 4.11.4 klo 16-19

Strömforsin kekri la 4.11.2023 14:00 – 20:00


Kukkapelto

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja.

Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.

Pääpalkinto jaettiin kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 1000 euroa. Kunniamaininnan saaneet saivat 500 euroa. Palkinnot jaettiin tänään Helsingissä säätiön jäsenistön vuosikokouksen yhteydessä.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Vuoden 2021 pääpalkinto

Miia Norrménin Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen diplomityö Villnäs strandpaviljong. Byggnadshistorisk undersökning, inventerin och restaurering.

Voittajatyö käsittelee talonpoikaiskulttuuria rakennushistorian ja restauroinnin näkökulmasta. Kyseessä on Louhisaaren kartanon Rantapaviljongin rakennushistoriallinen tutkimus, inventointi ja restaurointi. Työ muodostaa myös pohjan tulevalle kunnostamiselle. Tekijä tarkastelee rakennuksen alkuperää ja muutoksia laajan arkistoaineiston sekä säilyneiden kirjeiden ja piirustusten avulla sekä kyseenalaistaa ja korjaa rohkeasti aiempia tulkintoja. Yksityiskohtainen inventointi on koottu 3D-malleihin ja dokumentoitu esimerkiksi valokuvin ja värianalyysein. Tekijä kontekstualisoi restaurointitoimenpiteet ansiokkaasti esimerkiksi useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja päätyy ansiokkaaseen tulevaisuuden visioon ja suosituksiin. Kyseessä on pedantti ja perusteltu kokonaisuus, joka antaa loistavan esimerkin siitä, että opinnäyte työ voi olla myös visuaalisesti erittäin näyttävä.

Vuoden 2022 tarjonta oli hyvin korkeatasoinen ja monipuolinen, minkä vuoksi pääpalkinnon lisäksi on jaettu kaksi kunniamainintaa.

Vuoden 2022 pääpalkinto

Ilona Laakson Turun yliopiston etnologian pro gradu-tutkielma Muutoksen kylväjät. Etnologinen tutkimus maaseudun elintarvikeyrittäjistä ja heidän työssään kokemista haasteista.

Voittajatyö käsittelee talonpoikaiskulttuuria yhä jatkuvana elävänä perinteenä. Tekijä tarkastelee usein pienimuotoisesti ja ekologisen kestävän kehityksen ehdoilla toimivien maaseudun elintarvikeyrittäjien työssään kokemia haasteita ja selvittää, millä tavoin yrittäjät suhtautuvat ja pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. Tekijän erityisenä ansiona on tavoittaa ja tietoisesti nostaa esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa usein vaimeiksi jääviä paikallisten toimijoiden ääniä elävältä maaseudulta. Hän kuvaa innostuneita yrittäjiä, jotka haluavat kehittää elinkeinoaan ja suomalaista elintarviketuotantoa kestävämpään suuntaan, mutta yhtä lailla erilaisia heidän kohtaamiaan ja kokemiaan hidasteita tai esteitä. Hän toteaa velvoittavasti: ”Nykyistä positiivisempaa keskustelua kotimaisesta maataloudesta ja maaseudusta pitäisi lisätä ja maaseutua tulisi nostaa esiin yhä enemmän hyvinvoinnin, kuten sen tarjoaman puhtaan ruoan näkökulmasta.”

Vuoden 2022 kunniamaininta

Jan-Erik Engrenin Helsingin yliopiston historian maisteriohjelman maisterintutkielma Incentives, innovations, gradual change and spelialization. The emergence and development of the nineteenth-century Ålandic yacht.

Kunniamaininnalla palkittu työ käsittelee talonpoikaiskulttuuria alueellisen historiallisen kehityksen näkökulmasta. Se tarkastelee ahvenanmaalaista talonpoikaisjahtia ja sen kehittymistä itsenäiseksi alustyypikseen 1800-luvun alkupuolella. Tässä työssä historiantutkimuksen menetelmät yhdistyvät laivansuunnittelun perusteorioihin. Tekijä osoittaa perusteellisella lähdetyöllä ja aineistojen monipuolisella käytöllä, että Haminan rauhanteon tuomat muutokset ohjasivat ahvenanmaalaisia laajentamaan purjehdusaluettaan perinteistä Tukholman-kauppaa laajemmalle ja että sen vuoksi aiempaa alustyyppiä kehitettiin merikelpoisemmaksi. Mallia otettiin sekä paikallisesta perinteestä että ulkomaalaisesta laivanrakennuksesta. Tekijä käsittelee teemaa hyvin ansiokkaasti ja osoittaa, että talonpoikaiskulttuuri oli jatkuvassa muutoksessa ja että se oli tiiviisti kytköksissä laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Vuoden 2022 kunniamaininta

Marika Kurkisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kestävän rakentamisen ja muotoilun opinnäytetyö Vanhat hirsirakennukset kiertoon. Liiketoimintaa palvelumuotoilun keinoin.

Kunniamaininnalla palkittu työ käsittelee talonpoikaiskulttuuria kiertotalouden näkökulmasta.

Tekijä tarkastelee kysely- ja haastattelututkimuksin kuluttajien ja yrittäjien näkemyksiä hirsirakennusten ja puutavaran kiertotaloudesta sekä etsii palvelumuotoilun keinoin liiketoimintamahdollisuuksia alalle. Opinnäytetyö onnistuu ristivalottamaan toimijoiden näkemyksiä ja nostamaan esiin ristiriidan toisaalta vanhan puun arvostuksen ja toisaalta vaikeuttavien käytäntöjen ja kustannushaasteiden välillä. Yhdessä opinnäytetyössä ei tietenkään vielä voida antaa lopullisia ratkaisuja näin laajaan ilmiöön, mutta tekijä pystyy osoittamaan jatkotutkimuksen ja -kehittämisen tarpeita ja toteaa, että viime kädessä ”Suomen rakennushistorian säilyminen on kiinni niistä ihmisistä, jotka haluavat säilyttää ja kunnostaa vanhoja hirsirakennuksia”.


Talonpoikaisjärjellä -podcastista käynnistyi uusi tuotantokausi

Talonpoikaisjärjellä podcastin kolmannen tuotantokauden teema on talonpoikaisuus rakentamisessa. Kauden ensimmäisessä jaksossa Jari Vesanen ja Pia Kuurma keskustelevat talonpoikaiskulttuurin ytimessä olevasta kierrättämisestä keskittyen rakennusten siirtoon ja rakennusosien uusiokäyttöä.

Kausi on kuunneltavissa:


Pidä ruokapäiväkirjaa 21.4.2023!

Suomalaisen kirjallisuuden seura, SKS kerää tietoa ihmisten ruokatavoista ja -tottumuksista perjantailta 21.4.2023.

Kerro, mitä ruokaa ostit, teit ja söit tuolloin. Voit esimerkiksi pitää päiväkirjaa ruokaan liittyvistä valinnoistasi ja kokemuksistasi. Kuvaa ruokaan liittyviä valintojasi ja kokemuksiasi mahdollisimman kattavasti ja samalla henkilökohtaisesti. Ruokailuja pohtiessasi voit ottaa huomioon myös juomat.

Toivomme kirjoituksia kaikenikäisiltä. Tarkemmat keruuohjeet osoitteessa: www.finlit.fi/ruokapaiva

Ruokapäiväkirjakeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin yliopisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Dialogikasvatus / Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry.

Kuva: Hakaniemen halli, Helsinki. Tea Åvall, SKS.

SKS:n ruokapäiväkirjakeruun tiedote
ruokapaiva2023


Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä mukana uudessa kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa

MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa 27.3.2023

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä mukana uudessa kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa — tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailussa haettiin paikallisia rakennusperinteitä jatkavia, ekologisia, mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttavia ratkaisuja globaaleihin ilmastohaasteisiin.

Suomesta mukana kilpailussa oli perinteiseen hirsirakentamiseen perustuva Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekyläkonsepti. Sen tavoitteena on luoda viihtyisiä, helposti monistettavia asuinalueita, jotka pohjautuvat perinteiseen suomalaiseen hirsirakentamiseen ja kylämäiseen asemakaavaan. Rakentaminen nojaa ekologisiin periaatteisiin, kuten rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen, perinteisten rakennusten uusiokäyttöön ja hirsitalojen siirtoon. Konseptissa on tutkittu myös ravinteiden kierrättämistä, paikallisia energiaratkaisuja sekä jätevesien haitta-aineiden hajautettua puhdistamista pistekuormitusten minimoimiseksi. Ympäristön suunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja perinnebiotooppien säilyttäminen. Uudenmaan Perinnekylä Sipoossa on ensimmäinen pilottihanke, joka pohjautuu tähän konseptiin.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen Jari Vesanen: ”Olemme iloisia päästessämme esittelemään suomalaista perinnerakentamista tässä kansainvälisessä kilpailussa. On merkityksellistä, että eri puolilla maailmaa toteutetaan erilaisia, kunkin alueen omiin lähtökohtiin pohjautuvia ratkaisuja. Jatkamme perinnekyläkonseptin kehittämistä Suomessa. Seuraavaksi kerätään käytännön kokemukset Sipoon Puu-Talman alueen rakentamisesta. Siellä asemakaava vahvistettaneen vielä keväällä ja tontit tulevat myyntiin loppukesästä. Kunhan olemme analysoineet opit, haemme kumppaneita ja alueita uusien kylien toteuttamiseksi.”

INTBAU Finland ry:n puheenjohtaja Marjo Uotila: ”Aikamme polttavat kysymykset liittyvät ilmastokysymyksiin, erityisesti hiilijalanjälkeen, ja eri toimialoilla on niihin vastattava.

Kaikkialla perinteinen rakentaminen ja arkkitehtuuri on kehittynyt pitkään sopeutuen vallitseviin olosuhteisiin, niin meilläkin. Pidän arvokkaana, että tunnistamme ja nostamme esiin rakennusperintöömme kertynyttä tietoa, jota kannattaa jatkaa nykyajassakin. Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä on mielestäni tällainen erinomainen esimerkki Suomessa.”

Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittajilla vahvasti yhteiskunnallinen näkökulma ja pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun voittajatyöt ovat Uudesta Seelannissa ja Guinea-Bissausta. Kaikkiaan kilpailuun osallistui ehdotuksia 21 maasta.

Guinea-Bissaun voittotyö on maan ensimmäinen turvakoti seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille ja lapsille. Perinteisillä rakennusmenetelmillä ja -materiaaleilla toteutetussa yhteisöllisessä turvakodissa on lisäksi viljelypalstoja, sekä ravintola ja leipomo, joissa turvakodin asukkaat voivat myös työllistyä ja päästä kiinni taloudellisesti itsenäiseen elämään.  Tuomaristo arvosti tässä työssä vahvaa yhteiskunnallista ulottuvuutta ja heikossa asemassa olevien kansalaisten aseman vahvistamista.

Toinen voittaja tuo Uuden Seelannin pitkään jatkuneeseen asuntopulaan uudenlaisen ratkaisun, jonka suunnittelun ajurina on ilmastonmuutos. Voittajatyö on vernakulaariseen arkkitehtuuriin pohjautuva asuntokokonaisuus, joka on toteutettu oljesta ja puusta rakennetulla modulaarisella, sarjatuotantoon soveltuvalla paneelijärjestelmällä, jonka hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Perinnerakentamisessa ja -arkkitehtuurissa tyypillistä on alueen omien rakennusmateriaalien käyttäminen, alueen ilmasto-olosuhteisiin mukautuminen, sekä alueen maaperän ja maiseman huomioiminen.

INTBAUn arkkitehtuurikilpailun voittajat osoittivat erityisen merkittävää kontekstitietoisuutta, paikallisten ilmasto-olosuhteiden, rakennusperinteiden ja -materiaalien vahvaa tuntemusta, sekä paikallisten yhteisöjen tarpeisiin vastaamista.

Arkkitehtuurikilpailun tuomariston puheenjohtaja, Alireza Sagharchi: ”Tuomaristo oli erityisen vaikuttunut ehdotuksista, joissa osattiin huomioida paikallinen konteksti, joko paikallisia materiaaleja käyttäen tai paikallisten yhteisöjen vahvaa perinnerakentamisen osaamista hyödyntäen.”

Tuomariston jäsen Farrokh Derakhshani: ”Arviointitehtävä oli erittäin haasteellinen, koska 21 maasta tulleet ehdotukset edustavat niin laajaa kirjoa hyvin korkeatasoisia mutta erilaisia lähestymistapoja, sekä maaseudun että kaupunkien asutuksen haasteisiin, ympäristönäkökohtiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin.”

Lisätiedot:

Marjo Uotila, INTBAU Finland ry, 050 912 9012, marjo.uotila(at)iki.fi
Jari Vesanen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, 040 506 3780, jari.vesanen(at)varpula.fi

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun tiedote (englanniksi): https://www.intbau.org/intbau-architecture-challenge-winners-announced/

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä: https://puutalma.fi/

INTBAU on n. 40 maassa toimiva, perinteistä arkkitehtuuria, rakentamista ja kaupunkisuunnittelua edistävä voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka edustaja Suomessa on INTBAU Finland ry. Https://www.intbau.org

Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi, vaalimalla perinteitä sekä edistämällä ja tuomalla näkyväksi myös uutta talonpoikaiskulttuuria. Https://talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/


Museorakennukset_Liminka

Kunniakilpi vanhalle talolle tai rakennusryhmälle

Nyt on oiva aika hakea Talonpoikaiskuttuurisäätiön kunniakilpeä vanhalle talolle tai rakennusryhmälle pihapiireineen!

Talonpoikaisten rakennusten ja niiden pihapiirien vaaliminen ja kunnossapito on vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen työn tulosta. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on myöntänyt pronssisia kunniakilpiä 1950-luvulta lähtien liki  700 kohteelle eri puolille Suomea. Kilpikohde voi olla esim. aktiivimaatila, vanha torppa, kartano, sukutila tai vasta hankittu ja alkuperäistä tyyliä kunnioittaen kunnostettu kiinteistö pihapiireineen, sijaiten tasapainoisessa maaseutuympäristössä. Kilpi on aina kunnianosoitus talonpoikaisten rakennusten ja pihapiirien ylisukupolviselle säilyttämiselle ja kunnossapidolle.

Säätiön kilpiraati käsittelee hakemukset. Kunniakilven hakemisesta löydät tarkemmat ohjeet Kunniakilpi -sivulta.


avain lukossa

Opinnäytetyökilpailu

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee jälleen parhaita vuonna 2022 valmistuneita talonpoikaiskulttuuria käsitteleviä opinnäytteitä.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2022 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö.
Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu Vuoden 2021 ja 2022 parhaiden töiden palkitseminen tapahtuu samaan aikaan tulevana keväänä.

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle 31.3.2023 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.


Uusia blogipostauksia vuoden alkajaisiksi

Säätiön blogisivuilla on luettavissa kaksi uutta blogipostausta. Säätiön hallituksen jäsenet Helka Ketonen ja Teppo Ylitalo aloittivat uuden vuoden mielenkiintoisilla aiheilla.

Maaseudun sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen kertoo kokemuksiaan etätyöskentelystä residenssissä ja Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo pohtii ylisukupolvisuutta ennen ja nyt.

Käyhän lukemassa Helkan ja Tepon loistavat tekstit blogista!