News

Kutsukirje kirjoituskilpailuun:

Arvoisa viljelijä / maatalousyrittäjä,

Teen väitöskirjaa maatalousyrittäjyydestä, ja tässä kirjoituskilpailussa kerättäviä tarinoita on tarkoitus käyttää tutkimukseni aineistona. Yhteistyössä Talonpoikaiskulttuurisäätiön kanssa keräämme viljelijöiden tarinoita maatalouden tilanteesta.

Kirjoita meille, millaista on – ja on ollut – olla maanviljelijä Suomessa. Millaisia vaiheita ja toimintaa tilallasi on ollut? Millaisia valintatilanteita, ratkaisevia käännekohtia, kriisivaiheita, läpimurtoja, oppimisen tai oivalluksen hetkiä maatalousyrittäjänä on ollut? Entä millaiset asiat ovat auttaneet tai olleet muuten tärkeitä näissä keskeisissä tilanteissa ja vaiheissa? Voit myös pohtia tilasi tulevaisuutta.

Tarinanne antaa arvokasta tietoa tämän päivän maatalousyrittäjyydestä Suomessa!

Paljon kiitoksia osallistumisestanne!

Kaj Keso
väitöskirjatutkija
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Helsingin yliopisto

Kirjoitusohjeet ja tutkijan yhteystiedot:

Kirjoituksen tyyli on vapaa ja voitte itse päättää, kuinka yksityiskohtainen tarinanne on. Tarinan pituudella ei ole mitään ylä- tai alarajaa. Voitte kirjoittaa tarinanne tietokoneella ja lähettää sen sähköpostitse: kaj.keso@helsinki.fi. Voitte kirjoittaa myös käsin tai kirjoituskoneella ja lähettää tarinan postitse alla olevaan osoitteeseen.

Pyydän, että liittäisitte tarinan mukaan myös nimenne ja yhteystietonne Talonpoikaiskulttuurisäätiön kirjapalkintojen arvontaa varten. Lähettämänne tarina tullaan käsittelemään täysin luottamuksellisesti. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vain sellaisessa muodossa, jossa yksittäisten tarinoiden henkilöitä ei voida tunnistaa. Tutkimuksen tietosuojaseloste löytyy osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/niska/files/2024/09/Tietosuojailmoitus-maatalous.pdf

Mikäli annatte erikseen suostumuksenne, arkistoidaan kirjoituksenne Keskustan ja Maaseudun arkistoon (Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki), jolloin sitä voidaan käyttää tutkimustarkoituksiin myös jatkossa. Arkistointi voidaan tehdä nimellänne tai nimettömänä. Olette tervetullut osallistumaan tutkimukseen vaikkette haluaisi tarinaanne arkistoitavan. Suostumuksenne arkistointiin voitte kirjoittaa vapaamuotoisesti tarinan loppuun.

Pyydän teitä lähettämään tarinanne viimeistään 31.05.2025. Voitte ottaa minuun yhteyttä, jos teillä on mitä tahansa kysyttävää tähän tutkimukseen liittyen. Yhteystietoni ovat alla.

Kaj Keso
PL 54 (sosiaalipsykologia)
00014 Helsingin yliopisto

Sähköposti:
kaj.keso@helsinki.fi

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka.

Oheen olemme koostaneet listan syksyn kekritapahtumista:

Kekri Laurinmäellä: Janakkalan historiallisella Laurinmäen museoalueella järjestetään sadonkorjuujuhla perjantaina 04.10.24 klo 18.30.
Lasten kekri: Järjestämme lapsille oman lumoavan kekrijuhlan. Paikkana toimii viihtyisä Hakolan Marjatila Janakkalan Tanttalassa perjantaina 11.10.24 klo
17.30.

Kekri-tapahtuma su 6.10. klo 13-17 Vetelin Taidekartanossa

Kärsämäen Maa-ja Kotitalousseura järjestää Kekri tapahtuman Konttilan pihapiirissä lauantaina 12.10.2024 klo 17.00 – 21.00

Maaseutuväen kirkkopyhä 13.10 klo 12-13 Limingassa

Kekriä juhlitaan Olavinlinnassa, Riihisaaressa, Lossiranta Lodgessa ja Olavinlinnan ravintolassa aamusta iltaan 18.— 19.10.

Sommelon kekri 2024: Sommelon jäsenille, yhteistyötahoille ja toiminnasta kiinnostuneille suunnattua kekrijuhlaa vietetään taas Pukkisaaren rautakautisessa pihapiirissä lauantaina 19.10.2024.

Kylämuseon köyri 19.10.2024: Husulan Kustaanmäellä vietetään satokauden päätösjuhlaa entisajan hengessä.

Perinnesaunottajien kekrisaunat:
19.10. klo 14 ja klo 17, Jämsän saunakylä
30.10. klo 17-19 Anne Koivisto, Koivistontie 300, Iittala
31.10. klo 17:30 Johanna Teräväinen, Kankaan sauna, Jyväskylä
1.11. klo 17-19 Nevalan luontotilan hoitosauna
2.11. klo klo 10 Varjola, Askola

Raakaa tradia: Kekri-kiertue on nyt täällä
Saavu kanssamme juhlimaan kekriä, muinaissuomalaista sadonkorjuun ja vainajien juhlaa. Kekrin möröt kokoontuvat syksyn pimetessä kolmelle eri paikkakunnalle ja SINUT on kutsuttu!
20.10. Hämeenlinna / Suistoklubin Kekri
26.10. Hyvinkää / Baana Pubin Kekri
8.11. Oulu / Mallassaunan Kekri

Pikku-Halloween / kekri su 20.10.2024 16:00-18:00 Helsinki
Sunnuntaina vietetään Sateenkaariperheillä Pikku-Halloweenia! Tapahtuma sopii niin taaperoille kuin koululaisillekin.

Pelkosenniemen Kairalassa Cafe Vuopiossa tulossa la 26.10.2024 Kekri-juhlat

Otetaan ilo irti syksyn pimeydestä suomalaisen kekriperinteen avulla Pöljän museolla Siilinjärvellä. Toista kertaa järjestettävä kekrijuhla tarjoaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille la 26.10.2024 klo 17-20.

Knehtilän luomutilan vanhassa navetassa vietetään Kekrikantreja teeman mukaan La 26.10 klo 18.00. (Haapasaarentie 75 Hyvinkää)

Palanderin talossa ja sen pihapiirissä uppoudutaan jälleen tänä vuonna muinaissuomalaiseen sadonkorjuujuhlaan, kekriin, lauantaina 26.10 klo 18-22.

Leppäkorven ja Järvenpään Maaseutuseuran kekrilounas su 27.10.2024 klo 12 – 14.30 Leppäkorven Työväentalolla

Pukki palaa pellolle -kekritapahtuma perjantaina 1.11.2024 Tervolla.

Vahtivuoren Kekrissä 1.11.2024 juhlistetaan myös 135-vuotista Harjun oppilaitosta!

Tervetuloa viettämään perinteistä suomalaista sadonkorjuun juhlaa nauttien ikivanhoista ja uudemmista kekriperinteistä ja Loppulan (Oulu) tunnelmasta la 2.11.2024 klo 14.30-18.

Strömforsin Kekri 2.11.2024 klo 16-20

Viaporin kekriä juhlitaan taas pyhäinpäivänä, 2.11.2024. Tänä vuonna vastuullisen kaupunkitapahtuman tärkeimmät teemat ovat valo, ruoka ja paikallisuus.

Elävän perinnön wikiin liitettävien perinteiden esittely-webinaari to 28.11.2024 klo: 18.00 – 19.30
Ilmoittautuminen webinaariin aukeaa marraskuun alussa

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja.

Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna UPMn asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén.

Pääpalkinto jaettiin yhdelle opinnäytteelle. Palkinto on 1000 euroa. Palkinto jaettiin tänään Tervakoskella säätiön jäsenistön vuosikokouksen yhteydessä.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee voittajaa!

Vuoden 2023 pääpalkinto

Rauni Rannanjärven ”Maakunnan omaleimaisuus Etelä-Pohjanmaan kulttuurimatkailussa. Alueellisen identiteetin ja imagon välisen ristiriidan vaikutukset kulttuuriperinnön tuotteistamisessa” Kulttuuriperinnön tutkimus, Turun yliopisto.

Pohjanmaa tunnetaan ja tunnistetaan usein mustasta rombikuviosta, pohjalaistaloista, aavasta maisemastaan latomerineen.Kuvaa menneisyydestä hallitsevat tarinat nuijasodasta ja puukkojunkkareista. Kulttuurimatkailussa on tutkimuksen mukaan jopa tarkoituksellisesti koetettu välttää pohjalaisuuteen liittyviä tunnusmerkkejä. Matkailullinen imago näyttäytyy usein heikkona ja maakunnan imagossa ilmenee ristiriitaisuutta, joka kertoo paikan herättävän ihmisissä vastakkaisia mielipiteitä. Kulttuurimatkailussa maakunnan identiteetti jää useimmiten pinnalliseksi eikä pohjimmiltaan erotu muusta Suomesta. Kirjoittajan mukaan eteläpohjalainen kulttuuriperintö on viime aikoina noussut esiin paikallisen kulttuurimatkailun vetovoimatekijänä.

Tutkimus käsittelee Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperinnön näkymistä ja hyödyntämistä matkailussa tapauskohtaisesti. Tutkimuksen teoreettinen osuus avaa kulttuuriperinnön asemaa osana alueellista imagoa, tuotteistamista ja matkailua. Rannanjärven tutkimus antaa hyvää taustaa paikallisen kulttuuriperinnön hyödyntämisen pohtimiseen myös Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsee parhaan vuonna 2023 valmistuneen talonpoikaiskulttuuria käsittelevän opinnäytteen.

Pääpalkintosumma on 1.000 euroa. Lisäksi palkinnon saaja saa tilaisuuden esitellä tutkimustaan jonkin säätiön tapahtuman yhteydessä. Palkinnolla Talonpoikaiskulttuurisäätiö haluaa kannustaa ja tukea talonpoikaiskulttuuriin ja sen uusiin muotoihin liittyvää tutkimusta.

Pyydämme oppiaineen / laitoksen / koulutusohjelman johtajia valitsemaan vuoden 2023 aikana valmistuneista ylempään korkeakoulututkintoon (maisterin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) johtavista opinnäytteistä mielestään parhaan, talonpoikaiskulttuuria monipuolisesti ja innovatiivisesti käsittelevän opinnäytteen, jota ehdotetaan palkittavaksi. Lopullisen valinnan parhaasta opinnäytteestä tekee Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Vuoden 2023 parhaan palkitseminen tapahtuu tulevana keväänä.

Tiedot aikaisemmin palkituista töistä löytyvät osoitteesta: Opinnäytekilpailu

Palkittavaksi ehdotettava opinnäytetyö lähetetään joko paperisena tai sähköisenä versiona Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamiehelle Maija Mäelle 29.2.2024 mennessä. Mukaan voidaan liittää myös mahdolliset lausunnot opinnäytteistä.

Paperiversio osoitteeseen: Talonpoikaiskulttuurisäätiö, PL 510, 00101 HELSINKI
Sähköinen versio osoitteeseen: maija.maki(at)tpks.fi, viestikenttään otsikko: ”opinnäytepalkinto”.

Oikein hyvää uutta vuotta 2024!

Vuosi on alkanut pakkaskelissä. Sää on nyt mitä mainioin jäälyhtyjen tekoon. Talonpoikaiskulttuurisäätiön TikTok-kanavalta löydät vinkkivideon, kuinka teet kauniita jäälyhtyjä kukilla. Joulun alla julkaistu video on ollut todella suosittu!

Linkki videoon:
https://www.tiktok.com/@talonpoikaiskulttuuri/video/7315776624551628065?is_from_webapp=1&sender_device=pc&web_id=7294188688815982112

Kekri on ajankohdaltaan liikkuvainen juhla, voidaan oikeastaan puhua kokonaisesta juhlakaudesta, joka ulottuu Mikkelinpäivästä syyskuun lopulta aina Pyhäinpäivään marraskuun alkuun saakka.

Oheen olemme koostaneet listan syksyn kekritapahtumista:

Maa- ja kotitalousnaisten kekritapahtumat kartalla 2023

Eväjärven seudun kyläyhdistys juhlii lauantaina 7. lokakuuta kello 14 alkaen kekriä Kultakodalla.

Kekri Voipaalassa Pe 20.10.2023 klo 17:00 – 20:00

Syksy on saapunut ja sen kunniaksi kutsumme sinut Kekrimarkkinoille ja -juhlaan Hyvärilään (Lomatie 12, Nurmes) lauantaina 21.10.2023 klo 10–14!

Kekri-tapahtuma Olavinlinnassa ja Riihisaaressa la 21.10.2022 10:00 – 23:00
Olavinlinnassa ja Riihisaaressa on ohjelmaa koko perheen makuun. Luvassa on mm. musiikkiesityksiä, työpajoja ja opastuksia. Tunnelmalliset liekkivalot syttyvät linnan tykkiaukkoihin ja Kekri-pukki poltetaan illan hämärtyessä.

Meillä on ilo ja kunnia kutsua sinut VUONISLAHDEN KEKRIIN 27.-29.10.2023. Yhdistyksemme Pielisen Tietäjäkeskus ry juhlii Kekriä toistamiseen Pielisen itärannalla sijaitsevassa Herranniemessä, jonka toiminta kestikievarina alkoi jo 1700-luvulla.

3.11.2023 (16.30-20.00)
Kekritapahtuma pimenevän syksyn iloksi ja ratoksi: monenlaista ohjelmaa luvassa!
Kuopion museo, Kuopio

Viaporin kekri uudistuu tänä vuonna. Pyhäinpäivänä, 4. marraskuuta 2023 Suomenlinnan voi nähdä uudessa valossa! Julkaisemme lisätietoa pian. Tervetuloa seuraamaan tapahtuman valmistelua ja ohjelmaan liittyviä julkaisuja Suomenlinnan Facebook-sivuille Suomenlinna / Suomenlinna Sea Fortress ja Instagramiin @Suomenlinnaofficial.

Kaupunkilaisten rakastamaa Kekrijuhlaa vietetään lauantaina 4.11.2023 Kajaanin Rantapuistossa.

MuuMaan kummittelevassa kekrissä tapahtuu! LA 4.11.4 klo 16-19

Strömforsin kekri la 4.11.2023 14:00 – 20:00

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja.

Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.

Pääpalkinto jaettiin kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 1000 euroa. Kunniamaininnan saaneet saivat 500 euroa. Palkinnot jaettiin tänään Helsingissä säätiön jäsenistön vuosikokouksen yhteydessä.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Vuoden 2021 pääpalkinto

Miia Norrménin Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen diplomityö Villnäs strandpaviljong. Byggnadshistorisk undersökning, inventerin och restaurering.

Voittajatyö käsittelee talonpoikaiskulttuuria rakennushistorian ja restauroinnin näkökulmasta. Kyseessä on Louhisaaren kartanon Rantapaviljongin rakennushistoriallinen tutkimus, inventointi ja restaurointi. Työ muodostaa myös pohjan tulevalle kunnostamiselle. Tekijä tarkastelee rakennuksen alkuperää ja muutoksia laajan arkistoaineiston sekä säilyneiden kirjeiden ja piirustusten avulla sekä kyseenalaistaa ja korjaa rohkeasti aiempia tulkintoja. Yksityiskohtainen inventointi on koottu 3D-malleihin ja dokumentoitu esimerkiksi valokuvin ja värianalyysein. Tekijä kontekstualisoi restaurointitoimenpiteet ansiokkaasti esimerkiksi useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja päätyy ansiokkaaseen tulevaisuuden visioon ja suosituksiin. Kyseessä on pedantti ja perusteltu kokonaisuus, joka antaa loistavan esimerkin siitä, että opinnäyte työ voi olla myös visuaalisesti erittäin näyttävä.

Vuoden 2022 tarjonta oli hyvin korkeatasoinen ja monipuolinen, minkä vuoksi pääpalkinnon lisäksi on jaettu kaksi kunniamainintaa.

Vuoden 2022 pääpalkinto

Ilona Laakson Turun yliopiston etnologian pro gradu-tutkielma Muutoksen kylväjät. Etnologinen tutkimus maaseudun elintarvikeyrittäjistä ja heidän työssään kokemista haasteista.

Voittajatyö käsittelee talonpoikaiskulttuuria yhä jatkuvana elävänä perinteenä. Tekijä tarkastelee usein pienimuotoisesti ja ekologisen kestävän kehityksen ehdoilla toimivien maaseudun elintarvikeyrittäjien työssään kokemia haasteita ja selvittää, millä tavoin yrittäjät suhtautuvat ja pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin. Tekijän erityisenä ansiona on tavoittaa ja tietoisesti nostaa esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa usein vaimeiksi jääviä paikallisten toimijoiden ääniä elävältä maaseudulta. Hän kuvaa innostuneita yrittäjiä, jotka haluavat kehittää elinkeinoaan ja suomalaista elintarviketuotantoa kestävämpään suuntaan, mutta yhtä lailla erilaisia heidän kohtaamiaan ja kokemiaan hidasteita tai esteitä. Hän toteaa velvoittavasti: ”Nykyistä positiivisempaa keskustelua kotimaisesta maataloudesta ja maaseudusta pitäisi lisätä ja maaseutua tulisi nostaa esiin yhä enemmän hyvinvoinnin, kuten sen tarjoaman puhtaan ruoan näkökulmasta.”

Vuoden 2022 kunniamaininta

Jan-Erik Engrenin Helsingin yliopiston historian maisteriohjelman maisterintutkielma Incentives, innovations, gradual change and spelialization. The emergence and development of the nineteenth-century Ålandic yacht.

Kunniamaininnalla palkittu työ käsittelee talonpoikaiskulttuuria alueellisen historiallisen kehityksen näkökulmasta. Se tarkastelee ahvenanmaalaista talonpoikaisjahtia ja sen kehittymistä itsenäiseksi alustyypikseen 1800-luvun alkupuolella. Tässä työssä historiantutkimuksen menetelmät yhdistyvät laivansuunnittelun perusteorioihin. Tekijä osoittaa perusteellisella lähdetyöllä ja aineistojen monipuolisella käytöllä, että Haminan rauhanteon tuomat muutokset ohjasivat ahvenanmaalaisia laajentamaan purjehdusaluettaan perinteistä Tukholman-kauppaa laajemmalle ja että sen vuoksi aiempaa alustyyppiä kehitettiin merikelpoisemmaksi. Mallia otettiin sekä paikallisesta perinteestä että ulkomaalaisesta laivanrakennuksesta. Tekijä käsittelee teemaa hyvin ansiokkaasti ja osoittaa, että talonpoikaiskulttuuri oli jatkuvassa muutoksessa ja että se oli tiiviisti kytköksissä laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Vuoden 2022 kunniamaininta

Marika Kurkisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kestävän rakentamisen ja muotoilun opinnäytetyö Vanhat hirsirakennukset kiertoon. Liiketoimintaa palvelumuotoilun keinoin.

Kunniamaininnalla palkittu työ käsittelee talonpoikaiskulttuuria kiertotalouden näkökulmasta.

Tekijä tarkastelee kysely- ja haastattelututkimuksin kuluttajien ja yrittäjien näkemyksiä hirsirakennusten ja puutavaran kiertotaloudesta sekä etsii palvelumuotoilun keinoin liiketoimintamahdollisuuksia alalle. Opinnäytetyö onnistuu ristivalottamaan toimijoiden näkemyksiä ja nostamaan esiin ristiriidan toisaalta vanhan puun arvostuksen ja toisaalta vaikeuttavien käytäntöjen ja kustannushaasteiden välillä. Yhdessä opinnäytetyössä ei tietenkään vielä voida antaa lopullisia ratkaisuja näin laajaan ilmiöön, mutta tekijä pystyy osoittamaan jatkotutkimuksen ja -kehittämisen tarpeita ja toteaa, että viime kädessä ”Suomen rakennushistorian säilyminen on kiinni niistä ihmisistä, jotka haluavat säilyttää ja kunnostaa vanhoja hirsirakennuksia”.

Talonpoikaisjärjellä podcastin kolmannen tuotantokauden teema on talonpoikaisuus rakentamisessa. Kauden ensimmäisessä jaksossa Jari Vesanen ja Pia Kuurma keskustelevat talonpoikaiskulttuurin ytimessä olevasta kierrättämisestä keskittyen rakennusten siirtoon ja rakennusosien uusiokäyttöä.

Kausi on kuunneltavissa:

Suomalaisen kirjallisuuden seura, SKS kerää tietoa ihmisten ruokatavoista ja -tottumuksista perjantailta 21.4.2023.

Kerro, mitä ruokaa ostit, teit ja söit tuolloin. Voit esimerkiksi pitää päiväkirjaa ruokaan liittyvistä valinnoistasi ja kokemuksistasi. Kuvaa ruokaan liittyviä valintojasi ja kokemuksiasi mahdollisimman kattavasti ja samalla henkilökohtaisesti. Ruokailuja pohtiessasi voit ottaa huomioon myös juomat.

Toivomme kirjoituksia kaikenikäisiltä. Tarkemmat keruuohjeet osoitteessa: www.finlit.fi/ruokapaiva

Ruokapäiväkirjakeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin yliopisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Dialogikasvatus / Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry.

Kuva: Hakaniemen halli, Helsinki. Tea Åvall, SKS.

SKS:n ruokapäiväkirjakeruun tiedote
ruokapaiva2023

MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa 27.3.2023

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä mukana uudessa kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa — tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailussa haettiin paikallisia rakennusperinteitä jatkavia, ekologisia, mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttavia ratkaisuja globaaleihin ilmastohaasteisiin.

Suomesta mukana kilpailussa oli perinteiseen hirsirakentamiseen perustuva Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekyläkonsepti. Sen tavoitteena on luoda viihtyisiä, helposti monistettavia asuinalueita, jotka pohjautuvat perinteiseen suomalaiseen hirsirakentamiseen ja kylämäiseen asemakaavaan. Rakentaminen nojaa ekologisiin periaatteisiin, kuten rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen, perinteisten rakennusten uusiokäyttöön ja hirsitalojen siirtoon. Konseptissa on tutkittu myös ravinteiden kierrättämistä, paikallisia energiaratkaisuja sekä jätevesien haitta-aineiden hajautettua puhdistamista pistekuormitusten minimoimiseksi. Ympäristön suunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja perinnebiotooppien säilyttäminen. Uudenmaan Perinnekylä Sipoossa on ensimmäinen pilottihanke, joka pohjautuu tähän konseptiin.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen Jari Vesanen: ”Olemme iloisia päästessämme esittelemään suomalaista perinnerakentamista tässä kansainvälisessä kilpailussa. On merkityksellistä, että eri puolilla maailmaa toteutetaan erilaisia, kunkin alueen omiin lähtökohtiin pohjautuvia ratkaisuja. Jatkamme perinnekyläkonseptin kehittämistä Suomessa. Seuraavaksi kerätään käytännön kokemukset Sipoon Puu-Talman alueen rakentamisesta. Siellä asemakaava vahvistettaneen vielä keväällä ja tontit tulevat myyntiin loppukesästä. Kunhan olemme analysoineet opit, haemme kumppaneita ja alueita uusien kylien toteuttamiseksi.”

INTBAU Finland ry:n puheenjohtaja Marjo Uotila: ”Aikamme polttavat kysymykset liittyvät ilmastokysymyksiin, erityisesti hiilijalanjälkeen, ja eri toimialoilla on niihin vastattava.

Kaikkialla perinteinen rakentaminen ja arkkitehtuuri on kehittynyt pitkään sopeutuen vallitseviin olosuhteisiin, niin meilläkin. Pidän arvokkaana, että tunnistamme ja nostamme esiin rakennusperintöömme kertynyttä tietoa, jota kannattaa jatkaa nykyajassakin. Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä on mielestäni tällainen erinomainen esimerkki Suomessa.”

Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittajilla vahvasti yhteiskunnallinen näkökulma ja pieni hiilijalanjälki

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun voittajatyöt ovat Uudesta Seelannissa ja Guinea-Bissausta. Kaikkiaan kilpailuun osallistui ehdotuksia 21 maasta.

Guinea-Bissaun voittotyö on maan ensimmäinen turvakoti seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille ja lapsille. Perinteisillä rakennusmenetelmillä ja -materiaaleilla toteutetussa yhteisöllisessä turvakodissa on lisäksi viljelypalstoja, sekä ravintola ja leipomo, joissa turvakodin asukkaat voivat myös työllistyä ja päästä kiinni taloudellisesti itsenäiseen elämään.  Tuomaristo arvosti tässä työssä vahvaa yhteiskunnallista ulottuvuutta ja heikossa asemassa olevien kansalaisten aseman vahvistamista.

Toinen voittaja tuo Uuden Seelannin pitkään jatkuneeseen asuntopulaan uudenlaisen ratkaisun, jonka suunnittelun ajurina on ilmastonmuutos. Voittajatyö on vernakulaariseen arkkitehtuuriin pohjautuva asuntokokonaisuus, joka on toteutettu oljesta ja puusta rakennetulla modulaarisella, sarjatuotantoon soveltuvalla paneelijärjestelmällä, jonka hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Perinnerakentamisessa ja -arkkitehtuurissa tyypillistä on alueen omien rakennusmateriaalien käyttäminen, alueen ilmasto-olosuhteisiin mukautuminen, sekä alueen maaperän ja maiseman huomioiminen.

INTBAUn arkkitehtuurikilpailun voittajat osoittivat erityisen merkittävää kontekstitietoisuutta, paikallisten ilmasto-olosuhteiden, rakennusperinteiden ja -materiaalien vahvaa tuntemusta, sekä paikallisten yhteisöjen tarpeisiin vastaamista.

Arkkitehtuurikilpailun tuomariston puheenjohtaja, Alireza Sagharchi: ”Tuomaristo oli erityisen vaikuttunut ehdotuksista, joissa osattiin huomioida paikallinen konteksti, joko paikallisia materiaaleja käyttäen tai paikallisten yhteisöjen vahvaa perinnerakentamisen osaamista hyödyntäen.”

Tuomariston jäsen Farrokh Derakhshani: ”Arviointitehtävä oli erittäin haasteellinen, koska 21 maasta tulleet ehdotukset edustavat niin laajaa kirjoa hyvin korkeatasoisia mutta erilaisia lähestymistapoja, sekä maaseudun että kaupunkien asutuksen haasteisiin, ympäristönäkökohtiin että yhteiskunnallisiin muutoksiin.”

Lisätiedot:

Marjo Uotila, INTBAU Finland ry, 050 912 9012, marjo.uotila(at)iki.fi
Jari Vesanen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, 040 506 3780, jari.vesanen(at)varpula.fi

INTBAU-järjestön arkkitehtuurikilpailun tiedote (englanniksi): https://www.intbau.org/intbau-architecture-challenge-winners-announced/

Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinnekylä: https://puutalma.fi/

INTBAU on n. 40 maassa toimiva, perinteistä arkkitehtuuria, rakentamista ja kaupunkisuunnittelua edistävä voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka edustaja Suomessa on INTBAU Finland ry. Https://www.intbau.org

Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii elinvoimaisen maaseutukulttuurin hyväksi, vaalimalla perinteitä sekä edistämällä ja tuomalla näkyväksi myös uutta talonpoikaiskulttuuria. Https://talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/