Webinaari-tallenne katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla

Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjesti toisen Talonpoikaisjärjellä -webinaarin 11.11.2021.

Webinaari-tallenne on katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/watch?v=Ib56K7OgVaQ

Webinaarin päävieras oli Mark D. Hersey (Mississippi State University), joka on vieraileva Amerikan tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Herseyn erikoisalaa ovat Yhdysvaltojen etelän ympäristö-, maaseutu- ja maataloushistoria. Professori Hersey kertoi webinaarissa amerikkalaisesta maaseutukulttuurista, sen muutoksista ja merkityksestä Yhdysvalloissa tänään. Lisäksi webinaarissa kuultiin ajankohtaisia asioita Talonpoikaiskulttuurisäätiön toiminnasta.

Webinaarin ohjelma:

Webinaarin avaus Ilkka Haavisto, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja

Keynote-vieras Mark D. Hersey, Fulbright Bicentennial Professor for American Studies 2021–2022, Helsingin yliopisto

Stipendi talonpoikaisjournalismista Stipendin jakoi Lauri Kontro, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja 2000–2015. Stipendin sai Mikko Lundell Keskisuomalaisesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön opinnäytekilpailun voittajien julistaminen Opinnäytekilpailun tuomarina toimi Raija Seppänen, säätiön kilpiraadin puheenjohtaja. Opinnäytekilpailun voittajat olivat Katja Kaulo Turun yliopistosta ja Xianwen Zheng Aalto-yliopistosta.

Perinnerakentamista edistävä Puu-Talma rakentuu Sipoon Talmaan Jari Vesanen,Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

Kekrileikkejä nykylapsille Anna Rauhala,Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs

Talonpoikaiskulttuurisäätiön uusi ilme Maija Mäki, säätiön asiamies


kekripukki

Kekripostaukset somessa syksyllä 2021

Talonpoikaiskulttuurisäätiön vuonna 2009 käynnistämä ja edelleen jatkuva Kekristä kansanjuhla -hanke on lisännyt kekritietoa sekä edistänyt kekrin juhlintaa ympäri maan. Tavoitteena on uusintaa ja vakiinnuttaa kekrin vietto suomalaisena sadonkorjuun, ruuan, valon ja hauskanpidon juhlana syyskuun ja marraskuun välisenä aikana niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Halusimme tuoda esiin kekriä ja sen eri muotoja sometileillämme syys-marraskuun ajan, jolloin kekriä virallisesti vietetään. Koonnin julkaisuista voit käydä katsomassa täältä: Kekri_somepostaukset_2021

-Satu


Talonpoikaiskulttuurisäätiö palkitsi parhaita opinnäytetöitä

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien
opinnäytepalkintoja suomalaisissa yliopistoissa tehdyille diplomitöille
tai pro gradu- tutkielmille. Säätiölle esitettyjen, yleensä
kansatieteen, etnologian tai arkkitehtuurin alan töiden aihekirjo on
ollut laaja. Niin oli tänäkin vuonna. Neljästä yliopistosta eli Oulun ja
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osastoilta sekä Tampereen ja Turun
yliopistoista lopputöitä ohjanneet professorit valitsivat vuonna 2020
valmistuneista töistä ehdolle seuraavat opinnäytetyöt, joista
Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustajana olen valinnut palkittavat.
Tuomarina kilpailussa toimi tänä vuonna arkkitehti Raija Seppänen.

Pääpalkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle opinnäytteelle, molemmille
palkinto on 500 euroa. Molemmissa tutkielmissa välittyy kiintoisalla
tavalla pyrkimys tutkia ja ymmärtää arjen, tavanomaisuuden ja nykyisin
jopa itsestään selvinä pitämiemme asioiden jopa filosofisia merkityksiä
elämässämme, kuten:

– Vanhoihin yksinkertaisiinkin tarve- ja käyttöesineisiin liittyy usein
jotain, mikä koskettaa meitä, yli sukupolvien
– Ruoka on yksi ihmisen keskeinen elinehto ja edellyttää kasvatusta,
viljelyä, valmistamista, osaamista, ponnisteluja ja työtä. Arkisen työn
merkitystä ymmärtämällä on mahdollista saada laajempaa ja
monivivahteisempaa merkitystä elämään.

Voittajatyöt ovat seuraavat. Talonpoikaiskulttuurisäätiö onnittelee
voittajia!

Katja Kaulo, pro gardu-tutkielma
Suku jättää jälkensä. Sukuesineen materiaalisuus ja merkitys
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede (2020)

Tekijä selvitti haastattelujen ja teemakirjoitusten avulla, mitkä ovat
ihmisten mielestä sukuesineitä ja miksi niitä halutaan säilyttää.
Sukuesineeksi tunnistettiin eri tavoin omaan sukuun liittyviä esineitä,
joilla oli erityistä merkitystä sen omistajalle. Henkilöiden omassa
vallassa oli määritellä sukuesine, ja niinpä kirjo olikin laaja, kuten
lipasto, sivuleikkuri tai tekstiili. Sukuesine saattoi olla edelleen
käytössä, sitä oli ilo tutkia, ja siinä saivat näkyä eläminen, käyttö ja
naarmut. Esineen tunnearvon todettiin yleensä olevan taloudellista arvoa
suurempi. Säilyttämällä esine toivottiin suvun muistojen, tietojen ja
tarinoiden jatkuvan myös seuraaville polville, mikä koettiin sukuesineen
yhdeksi keskeiseksi merkitykseksi.

Xianwen Zheng, diplomityö
Farming and meditation,
A Zen Buddhist Monastery Proposal Driven by the Religious ritual
Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, department of
Architecture ( 2020)

Työ on suunnitelmatulkinta Zen Buddhistiseksi luostariksi. Tekijä
suunnitteli modernin luostarirakennuksen, joka tukisi luostarielämää ja
päivittäin toistettavia rituaaleja, koko päivänkierron aikana. Tekijä
vietti itse aikaa luostarissa kokeakseen siellä toistuvat toiminnat ja
ymmärtääkseen niiden huomioon ottamisen rakennussuunnittelussa.
Kurinalaista luostarielämää on kuvattu sanallisesti sekä taidokkaalla,
värikylläisellä piirrostekniikalla. Rakennus on suunniteltu tukemaan
siellä tehtävää työtä, rukoilua, meditaatiota ja myös määräaikaista
eristyksessä olemista niukalla paastoravinnolla. Keskeisenä osana
elämiseen luostarissa kuuluu osallistuminen viljelyyn ja ruoan tuotannon
eri vaiheisiin, mikä lisää ymmärrystä arkiseen toistuvaan työhön ja
arvostusta jokapäiväiseen ruokaan.


Koivukuja

Talonpoikaiskulttuurisäätiö jakoi ensi kerran stipendin erinomaisesta talonpoikaisjournalismista

Stipendi talonpoikaisjournalismista on Talonpoikaiskulttuurisäätiön
jakama uusi palkinto, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Säätiö tulee
jakamaan palkintoa joka toinen vuosi Lauri Kontron rahastosta.
Ensimmäinen stipendi myönnetään Keskisuomalainen -maakuntalehteä
edustavalle toimittaja Mikko Lundellille. Lundell palkitaan vahvasta
otteestaan paikallisuuteen ja maaseutuun. Lundellilla on vankkaa
ymmärrystä ja näkemystä siihen, miten talonpoikaiskulttuurin ilmiöt
voivat näkyä monimuotoisesti myös kaupungissa. Lundell on erikoistunut
henkilöjuttuihin, jotka henkivät läheistä kontaktia paikallisuuteen,
luontoon ja maaseutuun.

Tuomarina toimivat tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, tietokirjailija Juha Kuisma ja FT Maija Mäki

Kuva: Keskisuomalainen -lehti

Mikon kirjoittamia juttuja:

Kaksitoista Keski-Suomen maatilaa avaa viikonloppuna porttinsa kaikelle
kansalle – kävijät pääsevät saunomaan ja näkemään, mistä suomalainen
ruoka tulee
Linkki uutiseen

Hän talutti poninsa Muuramen katukuvaan, muisti ulkoa paikallisten
merkkipäivät ja kuunteli tiskikonetta kuin konserttia – mitä Jaakolle
kuuluu nyt? (tämä on ollut luetuimpien juttujen joukossa)
Linkki uutiseen