Kierrätetty puu pelottaa mutta myös kiinnostaa

Säätiö palkitsee vuosittain parhaita talonpoikaiskulttuuria käsitteleviä opinnäytteitä. Marika Kurkisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kestävän rakentamisen ja muotoilun opinnäytetyö Vanhat hirsirakennukset kiertoon: liiketoimintaa palvelumuotoilun keinoin. sai kunniamaininnan kilpailussa.

Pohjoisella havupuu vyöhykkeellä hirsirakentaminen on tuttu juttu, johon Suomen rakennushistoriakin pohjautuu. Suurin osa rakennuskannastamme koostuu puurakenteisista
rakennuksista, jotka yleensä sijaitsevat maaseudulla. Kuitenkin maaseutuelinkeinojen ja elintapojen muutoksen myötä on monen vanhan rakennuksen kohtalona ollut jäädä tyhjilleen ilman
käyttötarkoitusta.

Hirsirakennuksen kiertotalous

Rakentamisen kiertotaloudessa materiaalien ja tuotteiden halutaan pysyvän kierrossa niin että niiden arvo säilyy. Siksi näiden tyhjilleen jääneiden rakennusten puutavaraakin voitaisiin vielä
hyödyntää, sillä tulisihan luonnonvaroja käyttää tehokkaasti ja kestävästi. Purettavuutensa ansiosta hirsirakennus on kiertotalouden edelläkävijä, se mihin tänä päivänä pyritään tietoisesti uusia
rakennuksia suunnitellessa. Vaikka hirsirakennuksen rakenteet ovat purettavissa on niiden kiinnitys kuitenkin luja ja kestävä. Ensisijaisesti rakennuksia tulisi käyttää niiden omilla sijainneillaan, mutta
mikäli se ei ole mahdollista on toissijaisena vaihtoehtona rakennuksen siirto uuteen paikkaan tai käyttötarkoitukseen. Rakennusten puutavaraakin voidaan hyödyntää uusiokäyttöön, kunnes vasta
viimeisenä se kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Alhaalla kuvassa on havainnollistettu rakennuksen säilyminen kaskadimallina.

Puutavaran kiertotalous kuitenkin kohtaa monenlaisia haasteita. Kierrätettyyn raaka-aineeseen suhtaudutaan varauksella peläten muun muassa laho- ja hyönteisvaurioita. Toisaalta joillekin
patinoitunut puu on haluttava ominaisuus. Uusikäytön kasvun haasteena ovat myös erilaiset lupakäytännöt ja sääntelyn tuomat rajoitteet, tuotteistus ja jätemääritelmä. Vaihtelu kierrätettyjen
raaka-aineiden saatavuudessa ja laadussa tuo lisähaasteita yhdessä saavutettavuuden kanssa.

Hirsirakennuksista liiketoimintaa?

Rakentamisen kiertotalouden liiketoiminnassa ja vähähiilisen rakentamisen saralla tarvitaan monialaista osaamista. Opinnäytetyöni käsitteli käyttämättömäksi jääneiden hirsirakennusten
kiertotaloutta, sekä hirsien ja purkupuutavaran uudelleenkäytön mahdollisuuksia sekä kuluttajien että ammattikunnan näkökulmasta. Ammattikunnalle suunnatut kysely- haastattelututkimukset
osoittivat, että hirsiyrittäjät näkivät alan realistisena liiketoimintana omine haasteineen. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden esteettinen näkemys ja arkkitehtoniset arvot puolestaan yhdistyivät
lainsäädännön ja saatavuuden haasteisiin. Kiinnostusta kierrätettyyn puutavaraan kuitenkin on niin kuluttajilla kuin alan yrittäjilläkin. Hirsirakennusten kiertoon saaminen kaipaa kuitenkin
jatkotutkimusta kaupallisen mallin kehittämiseksi.

Perinnerakentamisen tulevaisuus ja kehitys

Perinnerakentamisala tarvitsee osaajia myös tulevaisuudessa. Ne ihmiset, jotka haluavat säilyttää ja kunnostaa vanhoja hirsirakennuksia edesauttavat myös Suomen rakennusperinnön säilymistä.
Kulttuurihistoriallisten ja rakennusperinnöllisten arvojen lisäksi rakennukset kertovat paljon aikansa rakennustaidosta sekä rakennusajan ihanteista. Perinnerakentamiselle tulisi luoda lisäarvoa ja
kenties tukea sitä omana rakentamisalanaan, sillä vanhoihin rakennuksiin tehtäviä remontteja tai korjauksia ei voida toteuttaa samoilla periaatteilla kuin uusien kohdalla. Lisäksi voidaan tuoda esiin
vanhojen hirsirakennusten hiilijalanjälkivaikutus, sillä puun hiilen sitomiskyky yhdistettynä muuntojoustavuuteen ja pitkään elinkaareen, tuo vanhat hirsirakennukset
hiilineutraaliustavoitteiden keskiöön. Vanhoja rakennuksia ja rakennusosia hyödyntämällä voidaan tänä päivänä luoda omaleimaisia tiloja, palveluja tai tuotteita mikä lisää niiden kiinnostavuutta ja
vetovoimaa.

12.9.2023
Marika Kurkinen